Mona Leo: Elämä rakastaa sinua

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Kirjan kansi on häkellyttävän kaunis ja merkityksellinen tässä pienessä tarinassa. Puhtaan valkoinen ja virheetön kukka täyttää etualan ja vangitsee katseen. Kukan punainen keskiö ja vihreä varsi lehtineen ovat horjumattoman elinvoimaisia. Ne jättävät taustalle, ikään kuin täysin toisarvoiseksi, tuhotun maiseman. Kaupunki on kuin väritöntä tuhkaa, vailla ensimmäistäkään elävää olentoa. Keskellä kuollutta maisemaa kukoistaa kauniina kukkana puhtaus ja rakkaus, täysin immuunina ympäristölleen. Vain harvoin kansi on ollut minulle näin olennainen osa kirjan sanomaa.

Tarinan juoni on hyvin pienimuotoinen. Vakavanoloinen Ina tekee sairaanhoitajan työtään vaikeissa olosuhteissa. Sota kaikessa karmeudessaan tulee liki taistelukentillä, pakolais- ja vankileireillä. Kun se runnoo ja repii, Ina istuu kuolevan sotilaan sängyn vierellä. Pitkien päivien jälkeen hän on niin väsynyt, että pelkää nukahtaa. Päivän kauhut piinaavat öisin painajaisina ja hän herää omaan itkuunsa.

Lohtua elämäänsä Ina saa nuorena kuolleen taiteilijaystävänsä Marie Boudinin muistiinpanoista. Marien pohdinnat avaavat Inalle tien uusiin oivalluksiin ja luottamukseen. Ne tuovat hetken lepoa ympäristön kaaoksesta: ”Hän huomasi, että vaikka Marien idealistisen puhdas maailma ja häntä itseään ympäröivä raaka todellisuus olivat erilaisia kuin yö ja päivä, ne lähestyivät vähitellen toisiaan, sillä pohjattomasta syvyydestä voi vain katsoa taivaalle ja taivaalta taas maan syvyyksiin: ne selittävät toinen toistaan.” Uudestaan ja uudestaan Marie vakuuttaa, että täyttymyksessä ja riittävän ymmärryksen voimalla ihminen näkee ja elää todeksi rakkauden voiman. Silloin ihminen voi olla vapaa ja tuntea sisäistä rauhaa ja valoa. Teksteissään Marie kulkee Inan vierellä henkisenä opettajana ja tukena.

Tämä nyt lukemani painos perustuu suomenruotsalaisen kirjailijan ja nukketeatteritaiteilijan itsensä lyhentämään versioon vuodelta 1970. Kirja on alunperin julkaistu vuonna 1940, jolloin Euroopassa elettiin toisen maailmansodan alkuaikaa. Suomessa käytiin talvisotaa. Kirjan kirjoitusvaiheessa yleistä ilmapiiriä on hallinnut pelko. Kirjan kuvassa Mona Leo on herkkä taiteilijasielu, jonka voi hyvin kuvitella etsineen vastauksia elämän suuriin kysymyksiin jo nuorena. Voisi hyvin ajatella, että sodan ja pahuuden kurimuksessa yksi selviytymiskeinoista on kääntyä oman sisimpänsä puoleen ja kuin kaiken uhallakin uskoa pohjattomaan hyvään.

Mona Leon kirja on mielenkiintoinen, pieni kirja täynnä suuria ajatuksia. Se on lajissaan erilainen kuin nykyiset elämäntaidon oppaat eikä tarjoa konkreettisia ”näin parannat elämääsi” -oppeja. Ensi alkuun se  tuntui hieman liiankin filosofiselta ja korkealentoiselta – mutta jollain tapaa se on myös hyvin viehättävä ja aikansa taustaa vasten herkän satuttavakin. Kirjan nimeen ei voi olla mieltymättä, sen viesti on aina yhtä ajankohtainen. Sitä voi vaikkapa illalla ennen nukahtamista toistella itselleen hiljaa mielessään: Elämä rakastaa sinua.

Suosittelen tätä kirjaa kiireettömiin hetkiin, kun haluat ajatella syntyjä syviä.

Marja-Liisa

Intohimoinen lukija, jolle kirjat ovat elämänmittainen haaste ja ruostumaton rakkaus. Koko kirjo käytössä, runoista dekkareihin ja kaunosta tietokirjallisuuteen. Luettujen pinoa on listattu myös Tuhansia sivuja -blogiin. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *