Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Fiia on perheensä kanssa mökillä. Lapset löytävät kuistin läheltä kyyn. Fiiaa käärme kiinnostaa, mutta vanhemmat huolestuvat. Onhan pikkuveli Hugo vasta vuoden ikäinen ja tepastelee ympäriinsä huolettomana.
Isä yrittää vangita kyyn ja kuljettaa sen kauemmas, mutta sepä ei olekaan ihan helppoa. Kun rauhanomainen ratkaisu ei onnistu, isä lopulta tappaa kyyn. Se on Fiialle liikaa.
”Isäni on tappaja”, sanon ääneen itsekseni.
Se kuulostaa kamalalta.
En aio enää koskaan puhua isälle.
Miten lapsi kohtaa isänsä vakavan virheen? Kuinka antaa anteeksi isälle, joka toimii ihan väärin? Kuinka päästä yli näin voimakkaista tunteista? Nämä ovat isoja kysymyksiä, joita Fiia ja kyy käsittelee hienosti. Lapselle on luonnollista pitää vanhempaansa erehtymättömänä, joten on raskasta kohdata vanhemman puuttellisuus ihmisenä.
Fiia ja kyy on toinen osa Fiia- eli Freja-sarjasta. Enempää osia sarjaan ei ole vielä ilmestynyt, eikä ensimmäistä osaa Freja och kråkungen ole suomennettu. Se on vähän harmi, sillä tämän yhden osan perusteella Fredrik Sonckilla on kyllä kykyjä lastenkirjojen tekijänä. Kuvittajana kirjoissa on taitavaksi tunnettu Jenny Lucander, joka on tässäkin kirjassa tehnyt hienoa jälkeä. Ahvenanmaalainen maisema on aurinkoista ja näyttävän värikästä, ja kirjan ihmishahmot ovat persoonallisia ja ilmeikkäitä. Hienoin yksittäinen aukeama heijastelee Kalevalaa, kun Fiia on kyyn ruumiin äärellä, vesi on pikimustaa ja vedessä lipuu yksinäinen joutsen.
Johannes Ekholmin suomennos on sujuvaa, luontevaa tekstiä. Monilla aukeamilla on ylipäänsä kiitettävän vähän tekstiä, kuvalle on annettu hyvin tilaa. Pidempiäkin dialogeja on, ja isän ja tyttären anteeksiantokeskustelu on kelpo lopetus tarinalle. Anteeksi voi antaa, vaikka toinen olisi tehnyt vääryyttä, eikä sopu poista sitä, että vääryys on tapahtunut.
Vaikka tämä nyt jäisi sitten yksittäiseksi kuvakirjaksi eikä sarjan avaukseksi, Fiia ja kyy on ehdottomasti tutustumisen arvoinen, sen verran hienosti se käsittelee vakavia, kiinnostavia kysymyksiä.
