Celeste Ng: Olisi jotain kerrottavaa

Olisi jotain kerrottavaa Lydia on kuollut. Muut eivät kuitenkaan tiedä sitä vielä. Puoli seitsemältä toukokuun kolmantena päivänä vuonna 1977 he tietävät vain sen, ettei Lydia ole tullut ajoissa aamiaiselle, eikä se huolestuta heitä. Olisi jotain kerrottavaa alkaa houkuttelevasti. Se kertoo kiinalaisamerikkalaisesta Leen perheestä, joka asuu ohiolaisessa pikkukaupungissa.... Lue koko vinkki »

Paco Roca: The House

Talo on ollut tyhjillään jo vuoden, kun kolme sisarusta perheineen pääsee vihdoin viikonlopuksi siivoamaan paikkoja isän kuoleman jälkeen. Niin kuin usein käy, kuolinpesän siivoaminen tuo kuitenkin kaikenlaisia muistoja mieleen, jotka myös kiristävät perheen sisäisiä jännitteitä. Talon siivoaminen herättää myös joukon kysymyksiä; oliko perheen isä ... Lue koko vinkki »

Laura Lähteenmäki: Sitten alkoi sade

Totta kai ihmisten pitää vaihtua elämässä. Jos jokainen vuosien varrella tavattu ihminen roikkuisi edelleen mukana, heitä olisi yksinkertaisesti liikaa. On siis oikein, että lapset kasvavat ja ihmiset vaihtuvat; joku jää, toinen tulee, kolmas unohtuu ja neljäs kuolee. Aina se ei vain kierry itselle sopivana aikana, itselle parhaassa järjestyksessä.... Lue koko vinkki »

Eero Huovinen: Äitiä ikävä

Helsingin emerituspiispa Eero Huovisen kaipauksen taival on pitkä. Seitsemänkymmentäviisivuotiaana hän toteaa, että kyllä, hänellä on äitiä ikävä. Tuolloin Aili-äidin kuolemasta on kulunut yli 65 vuotta. Lauri ja Aili Huovinen ehtivät olla naimisissa 11 vuotta, kunnes sairaus nujersi perheenäidin. Menetys oli Lauri-isälle valtava järkytys ja suruta... Lue koko vinkki »

Elena Ferrante: Amalian rakkaus

Elena Ferrante on kirjallinen salanimi, jonka todellisen henkilöllisyyden tuntee varmasti ainoastaan hänen kustantajansa. Yhtenä vahvana arvauksena on esitetty kääntäjä Anita Rajaa, jonka puoliso sitten taas on monille tuttu kirjailija Domenico Starnone. Vai voisiko pariskunta yhdessä kenties olla tämä salaperäinen Ferrante? Niin tai näin, hän on t... Lue koko vinkki »

Juha M. Itkonen: Surun virrassa : läheisensä menettäneen sielunhoito

Surua koskettelevia kirjoja on ilmestynyt tiuhaan tahtiin, mikä kertonee juuri asian merkityksellisyydestä. Tavalla tai toisella se koskettaa meitä jokaista, vähintäänkin henkilökohtaisesti ja usein myös vaativina tilanteina työelämässä. Juha M. Itkonen käsittelee surua uudessa kirjassa kolmesta näkökulmasta: läheisensä menettäneen omakohtaisena su... Lue koko vinkki »

Caitlin Doughty: Hyvää kuolemaa etsimässä : Matkalla täältä ikuisuuteen – Kertomuksia arvokkaasta kuolemasta ja hautausrituaaleista

Luettuani Kai Sadinmaan hienon Kuolleiden kirjan, halusin jatkaa synkän teeman parissa vielä hetkisen. Hyvää kuolemaa etsimässä sopiikin tähän saumaan hyvin, sillä se käsittelee aihetta, jota vain hieman sivuttiin Kuolleiden kirjassa, eli minkälaisia moninaisia hautajaisrituaaleja maailmalta oikein löytyy. Amerikkalainen Caitlin Doughty on erinomai... Lue koko vinkki »

Antti Halme: Saattaen vaihdettava

Tämä Antti Halmeen ensimmäinen aikuisten kirja on niin lukemisen arvoinen, että olin ihan liekeissä alusta loppuun asti. Kirjassa on kolme päähenkilöä, joiden elämät ovat kaikki erilaisia, mutta niin mielenkiintoisia, että välillä nauratti ja sitten taas nousi vesi silmiin. Joten voi sanoa, että silloin kirjailija on onnistunut, kun saa tunteet ... Lue koko vinkki »

Katriina Huttunen: Surun istukka

”Totuttelen ajatukseen poissaolon läsnäolosta. Kuoleman tyhjyys, nothingness, on rangaistukseni, se että joudun sietämään itseäni ja kohtaamaan oman syyllisyyteni ja häpeäni joka päivä, joka yö, joka hetki.” Katriina Huttunen on maineikas ja lahjakas pohjoismaisen kirjallisuuden kääntäjä: Karl-Ove Knausgård, Jussi Adler-Olsen, Kim Leine, Anne B. R... Lue koko vinkki »

Robin Hobb: Salamurhaajan kohtalo

Voi ei. Tämä on lopun alku, eikä se ole lainkaan mukavaa. Robin Hobbin Narri ja Näkijä -trilogia on edennyt viimeiseen osaansa. Salamurhaaja, kuninkaallinen lehtolapsi ja kovan onnen soturi Fitz suree Pörri-tyttärensä kuolemaa ja hautoo oikukkaan ystävänsä Narrin kanssa kostoa. Pörri on kuitenkin elossa ja taistelee selviytyäkseen Dwalian ja täm... Lue koko vinkki »

Kai Sadinmaa: Kuolleiden kirja

Jotkut tykkäävät harrastaa rekisterikilpien bongausta, minä taas huvitan itseäni bongaamalla hautausmailla epätavallisia sukunimiä. Erityisesti Suomen suurin hautausmaa, eli Malmin hautausmaa, on tullut viime vuosina tutuksi. Näin ollen ei ole ihme, että kiinnostuin Kai Sadinmaan kirjasta Kuolleiden kirja: eli kuinka kävelin Suomen suurimman hautau... Lue koko vinkki »

Miia Moisio: Lupa surra

Menetykset ja vastoinkäymiset eivät juurikaan kysy lupaa eivätkä sopivaa hetkeä. Suru pysäyttää ja anoo kantajaltaan vastauksia, vaikka kysymyksetkin ovat vasta hakusessa. Menetyksen suuruus ja ihmisen persoonallisuus vaikuttavat oleellisesti siihen, milloin ja miten ihminen on valmis käsittelemään surua. Viime vuosina olen lukenut monta surua k... Lue koko vinkki »

Torgny Lindgren: Kimalaisen mettä

Kirjailijan luentomatka Pohjois-Ruotsiin venyy odotettua pidemmäksi, kun hän jää ikään kuin loukkuun hänet majoittavan vanhan miehen luo syrjäseudulle. Vanha mies, Hadar, sairastaa parantumatonta syöpää, muttei suostu kuolemaan ennen naapurissa asuvaa vaikeasti sydänvikaista veljeään Olofia. Kirjailija jää talveksi veljesten pariin ja yrittää samal... Lue koko vinkki »

Michelle McNamara: Katoan yön pimeyteen : Tositarina yhden naisen pakkomielteestä jäljittää Golden State Killer

Kun Michelle McNamara on 14-vuotias, hänen naapurinsa tapetaan, eikä syyllistä koskaan saada kiinni. Väkivaltainen murha vaikuttaa McNamaran elämään: hän alkaa pakkomielteen lailla tutkia sarjamurhaajia ja erityisesti Golden State Killeriksi kutsumaansa tappajaa. Golden State Killer aloitti sarjaraiskaajana, ja hänen ensimmäinen tunnettu rikokse... Lue koko vinkki »

Eija Mansikkamäki: Kun minua ei enää ole : Tärkeät tietoni kaiken varalta

Nyt kun kirja on täytetty, sinun on hyvä jäädä odottelemaan kuolemaa. Tuntuu oudolta ajatella sitä, kun minua ei enää ole, mutta väistämättä se on meillä kaikilla edessä. Kaikki me kohtaamme myös lopulta kuoleman ja silti nimenomaan oman lähdön järjesteleminen unohtuu. Eija Mansikkamäen kirja Kun minua ei enää ole : Tärkeät tietoni kaiken varalle ... Lue koko vinkki »

Juha Rautaheimo: Hermo : Murharyhmän mies

On vuosi 1978, ja Juha Rautaheimo tuntee murhanhimoa. Hän on ahkeroinut kesän viljelypalstalla, ja syksyllä koittaa sadonkorjuu. Perunaa, porkkanaa, sipulia. Palstalla odottaa kuitenkin yllätys: ryöstö! Poliisimiehen potut ja muut syysherkut on viety, ja Rautaheimo ymmärtää, miksi murhia tapahtuu. Rikosylikomisario Juha Rautaheimo työskenteli He... Lue koko vinkki »

Torgny Lindgren: Akvaviitti

Olof Helmersson saarnasi haitarin säestyksellä Västerbottenin uskoon 1950-luvulla. Nyt, puoli vuosisataa myöhemmin, vanhana miehenä Helmersson palaa takaisin korjaamaan virheensä. Jumalaa ei ole, eikä ylösnousemusta. Mutta kuinka käännyttää ihmiset, jotka ovat etääntyneet uskonasioista, joille koko kysymys siitä, onko Jumalaa vaiko ei, on merkityks... Lue koko vinkki »

Petri Tamminen: Musta vyö

Petri Tamminen on aina kuulunut minun suosikkikirjailijoihini, sillä hänen mahtava lakoninen tyylinsä on hurmannut minut. Pidän tavattomasti niistä loppuun asti hiotuista lauseista, joissa jokaisessa on ajatus. Musta vyö on se isän vyö. Isä on kuollut ja jättänyt jälkeensä paitsi sen vyön, niin paljon muuta. Kirjailija suree ja syyllistää itseää... Lue koko vinkki »

Artemi Troitski: Vastarintaa Venäjällä : Puškinista Pussy Riotiin

Vastarinta on aina ollut vaarallista Venäjällä. Rangaistuksena on ollut joko mielisairaala, Siperia tai kuolema. Lukuisat rohkeat venäläiset ovat silti tuoneet julki omat mielipiteensä ja kapinoineet hallitsevaa järjestelmää vastaan. Toimittaja Artemi Troitski kertoo kirjassaan Vastarintaa Venäjällä venäläisen kapinoinnin ja vastarintakulttuurin hi... Lue koko vinkki »

Agustina Bazterrica: Rotukarja

Pois tieltä, tofu ja nyhtökaura. Lihanhimon valtaama ihmiskunta ei halua korvikkeita, vaan aitoa asiaa. Valitettavasti tappava virus on tehnyt eläinperäisistä tuotteista vaarallisia ja kiellettyjä, joten nälän voi tyydyttää ainoastaan kaksijalkainen kanssaihminen. Onneksi ihmiskarjaa kasvatetaan ja tuotetaan nälkäisen yhteiskunnan pöytiin. Agust... Lue koko vinkki »