Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Ossaniulin maassa aatelisperheiden hierarkian huipulla hallitsee Aldercrestin suku ja heidän linnallaan – pikemminkin pienellä kaupungilla – on siten varsin asiaankuuluva nimi “The Highest House”. Tänne vallan huipulle päätyy kaikista alhaisista alhaisin, nuori orjapoika Moth, joka ei kuitenkaan hierarkioita suuremmin kunnioita. Pelkällä tahdonvoimalla ei Ossaniulin kaltaisessa paikassa kahleita kuitenkaan rikota, mutta pian Moth saa apua varsin yllättävältä ja mystiseltä taholta. Paljoa enempää ei tästä mainion kasvukertomuksen juonesta kannata kertoakaan.
The Highest House on Lucifer sarjakuvasta tunnetun Mike Careyn käsikirjoittama, Peter Grossin kuvittama ja Fabien Alquierin värittämä ja se on jopa yllättävän onnistunut fantasiapläjäys. The Highest House on nimittäin siinä mielessä erikoinen sarjakuva, että se on aivan loistava siitä huolimatta, että se ei ole varsinaisesti mitenkään omaperäinen. Ossaniul on varsin tavanomainen keski-aika pastissi, eikä juonessa muutenkaan ole mitään sellaista yksityiskohtaa, mitä ei oltaisi jo muualla nähty.
Se mitä omaperäisyydessä menetetään voitetaan kuitenkin toteutuksessa: juonta rakennetaan huolella ja kiirehtimättä, kaikesta näkee että tekijöiden ei ole täytynyt ahtaa tarinaa mihinkään ennalta sovittuun sivumäärään. Erityisesti dialogiin kiinnittää huomiota, hahmot eivät puhu vain, jotta sarjakuvan juonta voidaan edistää pisteestä A pisteeseen B, vaan keskustelu soljuu luontevasti ja lopputuloksena hahmot tuntuvat oikeilta ihmisiltä.
The Highest House tuntuukin hahmoiltaan ja maailmaltaan poikkeuksellisen uskottavalta; draamaa ja jännitettä uskalletaan rakennetaan suhteellisen pienten tapahtumien kautta. Jos tarinaa pitäisi verrata johonkin, niin Robin Hobbin Salamurhaajan oppipoika tulee ensimmäisenä mieleen. Nähtäväksi jää rakentuuko tarina myöhemmin perinteisemmäksi eeppiseksi fantasiaksi, mutta omalta osaltani toivon, että fokus pysyy jatkossakin niin sanotulla ruohonjuuritasolla.
188-sivuinen sarjakuva kokoaa yhteen ensimmäiset kuusi sarjakuvalehteä, mutta sarjakuva tuntuu pidemmältä, sillä sivukoko on suhteellisen suuri ja ruutuja käytetään per sivu aika paljon. Mikäli siis kaipaa lukupinoonsa uutta fantasiasarjakuvaa, The Highest House on kaikin puolin hyvää vastinetta rahoille.
