P.G. Wodehouse: Hyvää joulua, Jeeves

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Jeeves, tuo miespalvelijoista parhain, joutuu jälleen hoitamaan tyhjäntoimittaja Bertie Woosterin kuiville mitä viheliäisimmistä tätien ja kavereiden aiheuttamista kiipeleistä, joihin useimmiten liittyy vähintään muutama naimakauppahanke. Useasti Woosterilla on omakin lehmä ojassa kavereitaan ”auttaessaan” (sillä sählinkihän siitä aina vain syntyy), koska aina jonkin parin kihlautumisen kariutuminen johtaisi melkein väistämättä vääjäämättömään avioliittouhkaan myös Bertielle. Joka kerralla hölmöt sankarit meinaavat pilata kaiken moninkertaisella luovalla toheloinnillaan, mutta lopussa kiitos seisoo.

Kaisa Siveniuksen herkullisen värikkäästi kääntämissä P.G. Wodehousen Jeeves-tarinoissa ollaan päästy jo kolmanteen niteeseen. Kaava on tuttu aiemmista kokoelmista: kirja koostuu kahdesta romaanimittaisesta kertomuksesta ja yhdestä novellista. Kevättä rinnassa, Jeeves (1949) vie Woosterin ja Jeevesin tutustumaan Esmond Haddockiin, joka elää peräti viiden tädin ristipaineessa. Mukana menossa ovat Gussie Fink-Nottle, jonka kanssa Bertie joutuu vaihtamaan tilapäisesti henkilöllisyyttä, sekä hienosti nimetty Kissansyömä Pirbright. Teoksen lopussa Bertie tekee yhden uskaliaimmista tempuistaan koskaan: aikoo kohdata Agatha-tätinsä pystypäin.

Eri reilua, Jeeves (1954) puolestaan problematisoi sen, ovatko viikset miehisen charmin lisä vai surma. Lisäksi Bertie auttaa Dahlia-tätiään, joka yrittää saada aikakauslehtensä kaupaksi. Nuori lempi leimuaa välillä autuaasti, välillä myrskyisästi. Yllättäen Bertie joutuu kihloihin vain kerran. Kirjan päättävässä novellissa Hyvää joulua, Jeeves (1927) joululoma Monte Carlossa vaihtuu puhkeaviin kuumavesipulloihin maalaiskartanossa.

Jeeves-tarinat ovat perusrakenteeltaan melko samanlaisia kepeitä hassutteluja, mutta niiden lukeminen on yksinkertaisesti hauskaa. Koska juonen pääpiirteet toistuvat, voi Wodehouse keskittyä kohelluksen yksityiskohtiin ja yhä mielikuvituksellisimpiin tapoihin saada asianosaiset lähes ratkaisemattomaan umpikujaan, josta pelastus koittaa vasta viime hetkellä, Jeevesin suosiollisella myötävaikutuksella. Klassisesta kirjasivistyksestä ammentava kaikkitietävä Jeeves ylväine puheenparsineen on loistava hahmo. Kertojana toimivan Woosterin luonnehdinnat läheisistään ovat myös varsin hersyvää luettavaa. Kaiken kaikkiaan Jeeves-tarinoita voi suositella kaikille klassisen brittihuumorin ystäville.

Hannu

Lempääläinen opettaja Hannu Sinisalo tykkää jalkapallosta, kissoista ja lautapeleistä. Lukutottumuksiltaan Hannu on runsasruokainen klassikoista sarjakuviin ja dekkareista filosofiaan, mutta omimmillaan hän on viileän ironian ja älykkään huumorin parissa. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *