Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Tässäpä vasta jännittävä kirja! Tuntuu, ettei tällaista määrettä voi enää kovin usein antaakaan, kun on lukenut vuosia ja itse asiassa vuosikymmeniä dekkareita ja muita jännityskirjoja ja paatunut useimmille niissä kerrotuille tarinoille ja oppinut arvaamaan murhaajankin jo melko hyvissä ajoin. Mutta Muistan sinut oli jotain muuta.
Viisi entistä opiskelutoveria matkaa Islannin rannikolla sijaitsevalle Vestmanna-saarelle ystävänsä hautajaisiin. Matka autolautalla sujuu kohtalaisen sopuisasti, samoin majoittuminen erään heistä suhteillaan hankkimaan hienoon taloon, mutta pian alkavat painajaismaiset tapahtumat, jotka johdattavat heidät kauas menneisyyteen, opiskelijajuhliin, joissa oli tapahtunut kaameita asioita ja jotka kaikki heistä haluaisivat unohtaa. Mutta se ei onnistu, sillä pahaenteiset merkit seuraavat toinen toistaan; jo heidän lauttamatkallaan auton tuulilasiin oli kiinnitetty lappu, jossa lukee: ”Painukaa kotiin. Älkää jääkö tänne.” Ja pian talossa alkaa vanhanaikainen lankapuhelin soida ja välittää vihanhehkuisia nimettömiä puheluita. Menneisyys ei jätä heitä rauhaan, vaan jokaisen on tavallaan kohdattava aiemmat pahat tekonsa.
Samaan aikaan rannikolta löytyy kaksi ruumista, toinen tunnistamattomaksi palanut. Tietenkin rikostutkimukset alkavat, ja niissä ovat mukana muunmuassa Musta jää -sarjan ensimmäisestä osasta Näen sinut tutuksi tullut poliisi Týr ja hänen kollegansa Karólína sekä keskeiseksi henkilöksi kohoava oikeuslääkäri Iðunn. Iðunnillakin on luurankoja kaapissaan, sillä pian selviää, että Vestmanna-saari, joka on kovin pikkuinen ja sisäänlämpiävä, on hänen kotiseutuaan, ja hän pelkää hysteerisesti joutuvansa siellä tekemisiin sukulaistensa kanssa. No, arvaahan sitä nopeasti, miten tässä käy, mutta nämäkin tapahtumat johdattavat lukijan ihan arvaamattomaan suuntaan.
Kirjan tapahtumat kulkevat kahdessa aikatasossa, joista entisten opiskelijoiden tarina sijoittuu muutamaan päivään ennen Iðunnin tutkimuksia. Kaveriporukan tapahtumat nähdään lääketieteen opiskelija Traustin silmin; hän on vähän yksinäinen ja sivullinenkin joukossa, mutta kyllä hän siitä huolimatta tai ehkä juuri siksi tekee tarkkoja havaintoja. Toisaalta Iðunnin pessimismi ja taipumus melkein synkkyyteen antavat mielenkiintoisen osansa jo sinänsä synkkiin tapahtumiin.
Juoni polveilee hyvin mielenkiintoisella tavalla, ja aidon dekkaristin hengessä Yrsa Sigurðardóttir hämää lukijaa moneen kertaan. Juuri kun epäilykset on saatu asetettua johonkin henkilöön, tulee usein lukujen lopussa jokin täky, joka kääntääkin kaiken uuteen suuntaan. Loppuratkaisu tapahtuu ihan viimeisillä sivuilla, enkä olisi todellakaan arvannut sitä etukäteen.
Muistan sinut oli siis erittäin omalaatuinen ja otteessaan pitävä kirja, jota ei olisi halunnut laskea kädestään varsinkaan lopputapahtumien aikana. Suosittelen lämpimästi dekkarien ja jännityksen ystäville.
