Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Syyssateet ovat alkaneet resuisen maatilan ympäristössä. Asukkaat ovat valmiita jättämään kurjat seutunsa jo taakseen minkä tahansa paremman toivossa, kun he saavat tiedon, että Irimiás ja Petrina ovat nousseet kuolleista ja ovat saapumassa takaisin. Pieni toivo herää, mutta onnen tiellä on vielä paljon vastoinkäymisiä.
Unkarilaisen László Krasznahorkain Saatanatango vie lukijan hurjaan vertauskuvalliseen tanssiin Unkarin kommunismin viimeisinä vuosina. Kaikki on märkää ja pimeää, kaikki lahoaa käsiin, romahtaa, myrkyttyy, peittyy hämähäkinseitteihin. Karnevalistinen kuolemantanssitematiikka siivittää romaania alusta loppuun, ja Irimiás ironisen messiaanisena hahmona surkeiden ja typerien kyläläisten keskellä tarjoaa omalaatuisen kulman kristillisyyteen.
Vuonna 1985 julkaistu Saatanatango on siivittänyt Krasznahorkain maailmanmaineeseen, ja hän on voittanut useita tunnustuspalkintoja. On kyllä tunnustettava, että Saatanatango ei ole mikään helppo kirja. Noin 30-sivuisissa luvuissa ei kappalejakoja tunneta, teksti tapahtumineen ja repliikkeineen vyöryy päälle joka suunnasta. Minä pääsin maaliin vasta kolmannella yrittämällä, ja edelleen mietin, mitähän kummaa tuli oikein luettua. Loppua kohti mentäessä sain Krasznahorkain hurjatempoisesta kerronnasta paremmin kiinni, ja erityisesti kirjan aivan viimeiset parikymmentä sivua toivat palkinnon lukijalle.
Vähitellen opin pitämään László Krasznahorkaista yhä enemmän, ja huomaan pohtineeni Saatanatangon teemoja ja olemusta pidempään kuin monia muita lukemiani teoksia. Kannattaa kokeilla!
