Anna Jansson: Tuhopolttaja

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

11-vuotias Leo on onneton ja pelokaskin omalla tavallaan. Toisaalta hän osaa myös olla röyhkeä ja tehdä kaikenlaisia jäyniä. Leon äiti menehtyi pitkään kärsittyään tulipalon jälkisairauksiin; hän ehti juuri ja juuri pelastaa Leon, joka oli  tuolloin pikkupoika. Leo ja hänen isänsä muuttavat Visbyhyn ja kuinka ollakaan, samalla asuinalueella palaa eräänä yönä talo ja kohta sen jälkeen toinenkin. Leo on nähty ainakin lähellä toista palopaikkaa – olisiko hänestä tullut tuhopolttaja?

Samaan aikaan paikallispoliitikon upea auto joutuu varsin ikävän, mutta toisaalta huvittavankin kiusanteon kohteeksi. Eikä tämä vielä riitä, samaisen Simon Fredmanin vaimo Safina kuolee toisessa tulipalossa. Lisäksi Leon perheen entinen sosiaalityöntekijä jää makuuhuoneessaan sytytetyn tulipalon uhriksi. Onko Leo todellakin syyllinen vai onko jollain vain hyvä tilaisuus lavastaa oma syyttömyytensä?

Ongelmia aiheuttaa myös Safinan outo rahankeräysvimma; juuri ennen tulipaloa hän on kerännyt sieltä ja täältä suuria summia käteistä rahaa. Miksi ihmeessä? Kiristetäänkö häntä? Lisäksi useat asiaan sekaantuneet, mahdolliset syylliset ja suuri osa todistajiakin on ollut samoilla lukioluokilla ja pyörinyt samassa porukassa. Olisiko tässä jotakin yhdistäviä tekijöitä? Voisiko syy olla myös poliittinen?

Maria Wern joutuu pähkäilemään ison epäiltyjen joukon kanssa sekä samalla selvittämään omia tunteitaan. Hän näet huomaa olevansa korviaan myöten rakastunut palomieheen nimeltä Björn. Haluaako joku hänellekin jotakin pahaa ja tämän asian vuoksiko? Kun kaikki tuntuu muutenkin menevän pieleen, Marian yllättää myös terveysongelma. Asia, joka on parasta selvittää mahdollisimman nopeasti.

Kirjoittaja kuljettaa juonta jälleen osaavasti ja hämäävästi. Muiden Gotlannista kirjoittavien dekkaristien tavoin Jansson ei yleensä puutu kaikissa kirjoissaan varhaishistoriaan. Sen sijaan häntä kiinnostavat ihmissuhteet sekä kaukaiset ja monimutkaisetkin saarelaisten sukulaisuussuhteet, joilla voi olla vaikutusta vielä nykypäivänäkin. Visbystä puhutaan lähinnä poliisilaitoksen ongelmista ja ympyröistä, tällä kertaa ei niinkään turismista tai ympäristöstä – tosin tähän kirjaan turismi liittyy sikäli, että poliisit odottivat rauhallista syksyä turistien lähdettyä saarelta.

Mainio ja sopivan kiero dekkari, joka tarjoaa myös ihmissuhdeongelmia ja -iloja sekä yhteiskuntakriittisiäkin kysymyksiä keskusteltavaksi; vaikkapa alkoholismi, lääkkeiden testaus ihmiskokeilla, lasten asema ja kiusaaminen sekä paljon muutakin. Riippuu aivan lukijasta, mitkä asiat itse nostaa päällimmäiseksi lukukokemuksestaan. Itse suosittelen kaikille dekkareista ja ihmissuhteista kiinnostuneille. Tämä on 14. Maria Wern -dekkari, mutta kaikki voi myös lukea yksittäin ilman suurempia ongelmia…

Irja

Irja ei vierasta mitään kirjallisuuden genreä, mutta pitää eniten hyvistä elämäkerroista, trillereistä, kauhusta, jännäreistä, yhteiskunnallisesta ja poliittisesta kirjallisuudesta. Lukenut kaiken käsiinsäsaaman 4-vuotiaasta lähtien. Vinkkaa noin 20 % lukemastaan. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *