Lauri Nummenmaa: Tunnekartasto : Kuinka tunteet tekevät meistä ihmisiä

Osta kirja itsellesi

Järki ja tunteet sekä niiden vastakkainasettelu on ollut länsimaisessa historiassa varsin yleistä, mutta kuinka oikeutettu tällainen vastakkainasettelu oikeastaan on? Aivotutkija Lauri Nummenmaan Tunnekartasto kertoo tunteiden merkityksestä ja vaikutuksesta elämäämme muun muassa onnen, inhon, rakkauden ja pelon kautta. Miksi tunteet vaikuttavat meihin niin voimakkaasti ja mikä tarkoitus niillä on ollut evoluutiomme aikana? Kirjassa palataan kerta toisensa jälkeen myös järjen ja tunteiden hankalaan liittoon, jossa yhteispeli ei aina aivan onnistu, mutta eipä erokaan ole mahdollinen.

Nummenmaa käyttää tunteista nimitystä eloonjäämisälykkyys, joka kertoo hyvin, mistä tunteissa on pohjimmillaan kyse. Tietoinen toiminnanohjauksemme kuormittuu helposti, jonka vuoksi emme kykene käsittelemään mielessämme kuin muutamaa asiaa kerrallaan. Tunteet ovat siten osa eräänlaista automaatiojärjestelmää, jonka avulla pystymme kuitenkin tekemään päivän mittaan lukuisia päätöksiä ilman, että kuormitamme aivojamme liikaa. Itse asiassa päätösten tekeminen ilman tunteita on melkeinpä mahdotonta, kuten olemme oppineet joidenkin aivovauriopotilaiden käytöstä tutkimalla. Tunteet ovat siten luonnollinen tapa reagoida ja tehdä päätöksiä, mutta luonnollinen ei kuitenkaan aina tarkoita hyvää.

Tunteiden ongelma on se, että ne reagoivat tässä hetkessä, eivätkä ota huomioon asioita pitkällä tähtäimellä. Pitkän tähtäimen suunnitelmissa tunteista onkin usein vain haittaa. Tunteet voivat pahimmillaan myös tyystin lamaannuttaa järjen. Pelko esimerkiksi lukitsee ja keskittää ajattelun eloonjäämiskamppailuun, mikä tekee ihmismielen ohjailemisesta helppoa. Meillä on niin kova tarve päästä turvaan, että luotamme ensimmäiseen käteen, joka lupaa vetää meidät turvaan, Nummenmaa asian muotoilee. Itselleni tulee tästä kuvauksesta mieleen moni historiankirjoista tuttu kunnianhimoinen politiikko, mutta tutkimusten mukaan pelko ja epävarmuus saavat ihmiset hanakasti turvautumaan myös taikauskoon.

Tunteet voivat myös vaikuttaa meihin muilla tavoilla, joita harvemmin tulee miettineeksi. Otetaan esimerkiksi moraalimme. Tapaamme pitää moraalia enemmän älyllisenä kuin tunnekysymyksenä, mutta oikeastaan moraali toimii nimenomaan tunteellisena intuitiona. Tunnemme ensin, mikä on moraalisesti oikein ja väärin, ja vasta sen jälkeen järkeilemme miksi näin on. Moraalikoodihan on sinällään aina opittu ja moraalinen viha on siten kehittynyt puolustamaan yhteisön tärkeinä pitämiä arvoja, joista kaikki eivät suinkaan ole universaaleja.

Juuri tämä seikka tekee moraalin luonteesta niin mielenkiintoisen. Moraalipiirimme ei nimittäin suinkaan sisällä kaikkia ihmisiä. Joskus aikoinaan piiriimme saattoi sisältyä vain oma perhe ja heimo, ja sen ulkopuolisia eivät moraalisäännöt enää koskeneet. Nykyisyyteen tultaessa moraalipiirimme on kasvanut aina vain suuremmaksi, mutta yhä silti moraaliin vedoten ihmiset ovat valmiita tekemään mitä kamalampia tekoja. Moraalisen piirimme rajoihin vaikuttavat voimakkaasti esimerkiksi sellaiset tunteet kuin inho ja mielihyvä. Suloiset vauvat ja kauniit ihmiset herättävät positiivisia tunteita ja pääsevät piiriimme helposti, mutta vähemmän viehättäville ihmisille rajat ovat huomattavasti tiukemmat. Tätä seikkaa on myös osattu tehokkaasti hyödyntää historiassamme. Jonkun ryhmän ihmisarvoa pystytään helposti alentamaan pakottamalla heidät pukeutumaan rääsyihin, ajelemalla vaikka pää kaljuksi ja pakottamalla ihmiset elämään likaisissa ja saastaisissa olosuhteissa. Tällä tavalla ihminen toiseutetaan eläimeksi, ja vähennetään muiden ihmisten heitä kohtaan kokemaa moraalista myötätuntoa.

Kirjan lopussa käsitellään vielä plasebo-ilmiötä, joka osoittaa, miten uskomattoman suuri valta tunteilla on myös suoraan kehomme toimintaan. Plasebo– eli lumehoidossa suuri osa potilaista kokee olonsa paranevan pelkän lumehoidon vuoksi, vaikka annetussa ”lääkkeessä” ei ole mitään vaikuttavia ainesosia. Lumevaikutus perustuu aivojen motivaatio- ja mielihyväjärjestelmän odotukseen, että olo paranee. Toisaalta ei mitään hyvää, etteikö jotain huonoakin. Plasebon vastaparina on nosebo, eli jos odotamme negatiivisia terveydellisiä vaikutuksia, niin helposti myös koemme niitä. Nummenmaa nostaa mielenkiintoiseksi esimerkiksi voodoo-kiroukset, jotka todellakin voivat vaikuttaa negatiivisesti ”kirotun” henkilön terveyteen – mutta vain jos sattuu uskomaan itse kirouksen voimaan! Esimerkki kuulostaa nykyihmisen silmään kovin kaukaiselta, mutta nostaa Nummenmaa esiin myös tuoreemman esimerkin ilmiöstä: paljon uutisotsikoissa esiintyneen sähköallergian.

Mielenkiintoinen kirja kieltämättä. Nummenmaa on maamme johtavia aivotutkijoita ja kirjalla on siten vankka tieteellinen tausta. Onneksi kirja on kirjoitettu myös hyvin selkeästi ja helposti ymmärrettävästi, vaikka asiaa onkin paljon. On mielenkiintoista miten monella eri tavalla tunteet vaikuttavat elämäämme ja ajatteluumme, ja ennen kaikkea miten vaikeaa meidän on millään tavalla kyseenalaistaa omia tunteitamme. Vankkumaton usko omien tunteiden oikeellisuuteen onkin yksi yleisimmistä ajattelun vinoumista, eikä asiaa auta yleinen ajattelutapa, että kaikki tunteet ovat väistämättä oikeutettuja. Ehkäpä pitäisikin sanoa, että tunteet ovat loistava renki, mutta harvemmin pätevä isäntä. Mielenkiintoista ajattelemisen aihetta ehdottomasti, suosittelen!

close

Tilaa Kirjavinkit sähköpostiisi

Haluatko saada uudet kirjavinkit sähköpostiisi joka maanantai? Tilaa uutiskirjeemme tästä!

Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt, että lähetämme sinulle sähköpostia ja lisäämme sähköpostiosoitteesi osoiterekisteriimme. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa. Kirjavinkit.fi:n rekisteriseloste.

Titta Lindström

Titta Lindström on graafinen suunnittelija ja kuvittaja, joka käyttää vapaa-aikansa mieluusti kirjojen parissa. Sarjakuvat ovat sydäntä lähellä, mutta lukulistalle pääsee säännöllisesti myös tietokirjallisuus, erityisesti muistelmat ja elämäkerrat herättävät kiinnostusta. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Aikaisempia kirjavinkkejä

Ladataan lisää luettavaa...