Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Caroline Säfstrandin hyvän mielen romaani Villien unelmien viinitarha on eloisa kudelma, jonka henkilöhahmot ovat kerrassaan mainioita.
Erica ei mahdu itseensä eikä varsinkaan entisenlaiseen elämäänsä. Hänen on päästävä pois, johonkin, missä saa miettiä yksikseen. Tämä on todella hienovaraisesti kirjoitettu kuvaus suuresta menetyksestä, jota lukija alkuun arvailee vain, sekä oivalluksia, miten käsitellä menetystään ja jatkaa sittenkin.
Junassa Erica sattuu lukemaan artikkelin kesämökistä viinitarhalla. Skånessa todella viljellään viiniä, mielenkiintoista! Hän varaa paikan hetken mielijohteesta. Pikkuinen entinen kanala sisältää kyllä kaiken tarvittavan, mutta…
Kanalamökki sijaitsee Marcuksen ja hänen isoisänsä mailla. Viinitarhaa miehet ovat rakastaneet monta vuotta, ja nyt on käsillä ratkaisujen satokausi: vuosikerrasta pitäisi tulla erinomainen, jos vain on varaa tuottaa se. Laskut kasautuvat, eikä koko tilannetta arvaa ukille vielä paljastaa. Ehkä pankki suostuisi lisälainaan? Kukahan osaisi tehdä hyvän hakemuksen?
Ikkunastaan katselee kahvin ja piirustuslehtiön kanssa Lilian, jonka ystävät ovat nykyään enimmäkseen keksittyjä, kuvia paperilla. Mielenkiintoiseksi kävi se, miksi tällainen sivuhenkilö tarinassa pulpahteli esiin tuon tuostakin. Syy on lopulta oikein hyvä.
Yksin viihtyvää Marcusta kanalan asukki häiritsee, tai ei Erica, vaan Marcuksen ajatukset. Kun nainen palaa moneksi viikoksi tuomaan rikan rokkaan viinitarhan tileihin, on pakko ellei tutustua, niin sietää häntä. Puolin ja toisin alkaa ilmestyä pikku lahjoja kynnykselle. Evästä, särkylääkettä, viestejä.
Marcuksen vaari on todella valloittava, ja naapurin Beatrix niin värikäs, että tapahtumat ja keskustelut saavat todella paljon väriä.
Villien unelmien viinitarha herätti paljon ajatuksia siitä, miten kokemuksiinsa ja siihen, mitä elämässä kohtaa, ei aina voi vaikuttaa, mutta asenteeseensa voi. Kun valitsee olla kiitollinen kahvikupillisesta, hyvästä ateriasta, omasta kodista tai muusta, tai asenteena on iloita sekä yllättämisestä että yllättymisestä, kovisa kokemuksista huolimatta elämä voi olla varsin tasapainoista. Säfstrand antaa lukijan oivaltaa tämän kaiken itse paasaamatta, osoittelematta.
