Uutiset ja tiedotteet

Tähtivaeltaja-voittaja 2015: Antti Salmisen Lomonosovin moottori
Tähtifantasia-ehdokkaat 2015 julkistettu
Tähtivaeltaja-ehdokkaat 2015 on julkistettu
Blogistanian Finlandia 2014 voittajat

Uusimmat vinkit

Kansi: Maria Kuutti: Anna ja Elvis mummolassa

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Maria Kuutti: Anna ja Elvis mummolassa

kirjoittanut Heidi V. — 27.5.2015
Karisto, 2015

Maria Kuutin Anna ja Elvis mummolassa kertoo 8-vuotiaasta Annasta, isoveli Ilarista ja Elvis-ystävästä. Isä on voittanut nettipokerissa ja vienyt äidin lupaamalleen lomalle Italiaan, joten lasten täytyy viettää lomaviikko mummolassa. Anna on iloinen siitä, että Elvis tuli mukaan, ja Ilari on iloinen, kun tyttöystävä Iina on lähellä.

Annan varsin pikkuvanha kertojanääni selostaa tapahtumat päiväkirjamaisesti. Sopivan tilaisuuden tullen hän kirjoittaa myös runon. Anna ei aina ymmärrä mummon tarkoitusperiä eikä Ilarin tyttöystävän Iinan tyyliä, mutta Elviksen kanssa leikki sujuu, sillä Elvis on aika hiljainen. Viikon aikana ehditään tehdä teatteria, käydä huutokaupassa ja uimassa sekä ihmetellä, kuka mahtaa öisin syödä Annan suklaalevyä. Episodit ovat lyhyitä ja huumorilla ryyditetty tarina etenee vauhdikkaasti eteenpäin.

Anna ja Elvis mummolassa on sarjan toinen kirja. Ensimmäinen osa voitti vuonna 2014 Kariston Perhe on paras -kirjoituskilpailun, mitä en ihmettele. Perheestä on tässäkin osassa kyse, mutta kirjan ansiot ovat siinä, että se tuo lastenkirjallisuuden 2010-luvulle. Annan mummo on varsin menevä ja näpsäkkä eläkeläinen, joka käy zumbassa ja deittailee Ilkkaa. Tekstin seassa putkahtelee asioita nettipokerista Padiin ja Mielensäpahoittaja-kirjaan. Tässä on tietysti se ongelma, että teos on vahvasti aikaansa sidottu ja saattaa vanhentua nopeasti.

Parnassossa oli hiljattain artikkeli, jossa Kaisa Neimala pohti, miksi eritteet ja pissa/kakka-jutut ovat viime aikoina lisääntyneet lastenkirjallisuudessa. Niiltä ei tässäkään kirjassa täysin vältytä, sillä Elviksen näkymättömyysjuoma ei sovi vatsalle ja mummo vähän irrottelee uima-altaassa. Muutenkin teoksen huumori ja tasot ovat varsin yksipuolisia ja selkeästi kohderyhmälleen suunnattuja. On lastenkirjoja, joiden lukemisesta aikuinenkin huvittuu, ja sitten on lastenkirjoja, jotka on parempi jättää kohdeyleisönsä omaan käyttöön. Suosittelenkin kirjaa 7-10 -vuotiaille lapsille omaan lukuhetkeen, sillä hyvin kirjoitettu ja vauhdikas tarina tempaa varmasti mukaansa ja tarjoaa viihdyttävää luettavaa alakouluikäisille.

Kansi: Joel Lehtonen: Villi : kuvitteluja

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Joel Lehtonen: Villi : kuvitteluja

kirjoittanut hikkaj — 27.5.2015
Otava, 1904

“Menen ja tapan itseni!”

Niin sanoo Villi, 17 vuotta, nyyhkien, vakavissaan juopolle lehtimiesnuorukaiselle Baradinskylle, joka tyrmää ajatuksen ja palauttaa pojan maan pinnalle: – Yksi ihminen ei tässä maailmassa niin mitään merkitse!  … Tai jos niin tahdot … niin tuossa on pellinnyöri, kyllin vahva kannattamaan moisen laihan rihvelinkintun.

Eikä kuolleena voi kostaa vihamiehilleen.

Helpottaa totuuden kuuleminen, pian jo naurahtaa Villi, varsinkin kun totuudenpuhuja konjakkilasia kallistellen lupaa työtä lehdestä ja sohvapaikan kämpältään.

Olemme 24-vuotiaan Joel Lehtosen (1881-1934) varhaistuotannossa, Villin ytimessä; melkoinen Sturm und Drang -kausi menossa kirjailijalla, joka edellisenä vuonna on julkaissut esikoisensa, Paholaisen viulun. Kirjan Villi on isänsä poika ja isä taas on mieletön isoeläjä, juoppohullu uneksija, lapsensa ja vaimojensa pieksäjä Ali-Olli, jonka isä Yli-Olli oli ollut, jos mahdollista, kahta kummempi: auraan tartuttuaan saattoi kolmekin vuorokautta yhtäsoittoa syömättä, venymättä peltojaan kyntää – ja juhlia paljon kauemmin!

Villi on alun perin ollut Ville, mutta kaupunkikoulu ja kortteeripaikka tekivät hänestä lopulta rahattoman villin. Niin, rahattoman: Ali-Olli testamenttasi vaurautensa lukkarisedälle ja jätti pojan nuolemaan näppejään. Saipahan vielä kuolemankin jälkeen retuuttaa poikaa oikein olan takaa.

On Villi yrittänyt tappaa Margaretansakin! Sitä tekoahan hän tässä tuhontietä tramppaa, paossa väkivahvan Baradinskyn, entisen koulukaverin, asunnolla kaukana kotimaisemista.

Tätäkin Lehtosta lueskelee, mikä ettei, mutta kaukana vielä ovat ajat jolloin alkaa kirjailijan vankempi tuotanto. Seestyneempi kausi. Tämän kirjan ilmestymisvuosi on 1905, Kuolleisiin omenapuihin (1918) ja Putkinotkoon (1920) on vielä huitkotva. Tosin kypsempi teos, riipaiseva omaa äitikaipuuta kuvaava kertomus Mataleena, ilmestyi Villin kanssa samana vuonna; yksyhteen liki oma äiti sieltä löytyy eli Karoliina Heikarainen, joka hylkäsi pikku-Joelin ojanpohjalle. Joten kyllä Villissäkin täytyy vähintään puolet Lehtosta itseään olla.

Lehtonen hakee näillä alkupään kirjoilla itseään, identiteettiä, ja tietysti myös ihmisen paikkaa maailmassa. Otattelee, millainen ihmisen osa on, semmoinenko miksi Villin lukkarisetä sen näkee: ettäkö kolmasosa perimää, kolmasosa kasvatusta ja vain loppu kolmannes omissa käsissä! Ainakin uskonnon Joel Villissään kieltää ja hylkää darwinismin tieltä.

Monimuotoinen totta tosiaan on kolmekymmenvuotinen – Permin runoelmasta (1904) Henkien taisteluun (1933) – Lehtosen tuotanto!

Lisää vinkkejä

Kansi: Eppu Nuotio, Sanna Pelliccioni ja Maami Snellman: Maami mustikka
Kansi: Entäs jos…
Kansi: Saara Turunen: Rakkaudenhirviö
Kansi: Caius Kajanti: Itsepäisiä miehiä
Kansi: Natsumi Hoshino: Neiti Koume, tiikeriraita 6
Kansi: Marja­-Liisa Heino: Älä tähti putoa
Kansi: Osmo Soininvaara: Jäähyväiset eduskunnalle
Kansi: Hannele Törrönen: Vauvan kanssa vanhemmiksi : selviytymisen ja ilon kirja
Kansi: Aino Louhi ja Eppu Nuotio: Tämä vai tuo? Viljan syntymäpäivät
Kansi: J. M. Barrie: Peter Pan
Kansi: Conn Iggulden: Kolmen liitto
Kansi: Aino Sutinen: Vaimoksi vuorille : Reppumatkasarjakuvia Etelä-Kaukasiasta
Kansi: Mirja von Knorring: Villiä ja kesyä lähiruokaa
Kansi: Juha Vuorinen: Maastamuuttajan päiväkirja
Kansi: Antti Eerola: Punapaidoista Huuhkajiksi : Suomen jalkapallomaajoukkueen historia
Kansi: Kiehtovia naiskohtaloita Suomen historiasta
Kansi: Susanne Staun: Punainen merkki
Seuraa Kirjavinkkejä Twitterissä Seuraa Kirjavinkkejä Facebookissa Seuraa Kirjavinkkejä sähköpostilla