Uutiset ja tiedotteet

Anteeksipyyntö plagiointitapauksesta
Kirjallisuuden Nobel 2014: Patrick Modiano
Kuvastaja-ehdokkaat 2014
Nova 2014: Tuukka Tehnusen Ugrilainen tapaus

Uusimmat vinkit

Kansi: Tuula­-Liina Varis: Naisen paras ystävä

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Tuula­-Liina Varis: Naisen paras ystävä

kirjoittanut Tuija — 25.10.2014
WSOY, 2014

Tuula­-Liina Varis on kirjoittanut jälleen kerran mainion romaanin. Sen keskushenkilö on häikäilemätön psykopaatti, huijari ja lopulta myös murhaaja. Päähenkilö – jonka nimen lukija saa tietää ensin olevan Janne, mutta hänen oikea nimensä se ei lopultakaan ole – on kasvanut ankeissa oloissa, alkoholisoituneen äidin huomassa. Koti on sotkuinen, ruokaa ei ole, vain tyhjiä viinapulloja ja täysiä tuhkakuppeja. Sitten hän pääsee naapuriin kasvatiksi pari vuotta vanhemman Outin veljeksi, ja kun nämä sisarukset aikuistuvat, heistä tulee rakastavaisia. Outi lienee päähenkilön ainoa suuri rakkaus, mutta samalla ainoa, joka uskaltaa jättää hänet. Päähenkilöstä kehittyy eräänlainen Auervaara; hän pitää yllä useita samanaikaisia naissuhteita, esiintyy eri nimillä ja ammateilla, valehtelee ja pettää niin paljon, että alkaa itsekin uskoa omiin tarinoihinsa.

Eräs tällainen naissuhde vähän alkoholisoituneeseen ja kevytkenkäiseen Piiaan saa sitten karmeat seuraukset: mies saa tietää, että Piialla on huomattava määrä käteistä rahaa, ja hän murhaa tämän uskoen tehneensä täydellisen rikoksen. Mutta sellaisiahan ei ole. Tapauksen äärelle joutuu lomalla oleva keski­-ikäinen poliisi Hanna, joka huomaa jutussa olevan jotain mätää: kysymys ei olekaan siitä tavallisesta tarinasta eli ryyppyporukan keskinäisistä välienselvittelyistä.

Naisen paras ystävä ei ole sivumääräisesti laaja, mutta se kertoo hienoin vedoin paljon. Päähenkilön rikollisuudelle annetaan tausta hänen rikkinäisestä lapsuudestaan, mutta häntä ei varsinaisesti ymmärretä, vaan kirjailija suhtautuu häneen kliinisellä kylmyydellä joka lähenee misantropiaa. Päähenkilö miettii hotellihuoneessaan murhan jälkeen: ”Hänen elämänsä oli merkityksellinen, hän hallitsi elämänsä, hän oli tahtoihminen, hän päätti polkunsa ja kulkunsa. Esteitä oli, ikäviä ihmisiä, kaikenlaisia epäilijöitä, vaanijoita, mustasukkaisia naisia, tivaajia ja komentelijoita, pimeää ja pihiä akkaväkeä, mutta hän kiisi yli esteitten, eikä kukaan rajoittaisi hänen vapauttaan.”

Kovin vapaa ei päähenkilö kuitenkaan ole, hän on lapsuutensa onnettomien olosuhteiden ja omien valheidensa vanki. ­ Kirjassa on taitavasti saavutettu erittäin pahaenteinen tunnelma, joka tiivistyy loppuhuipentumaa kohden. Pääseekö päähenkilö, Janne tai Jukka tai Juha, sittenkin pälkähästä? Voittaako oikeus lopultakin? Tästä lukija ei voi olla varma ennen romaanin viimeisiä sivuja.

Tuula­-Liina Variksen romaani Vaimoni (2004) sai Vuoden johtolanka -­palkinnon. Tätäkin kirjaa voisi pitää dekkarina, mutta ennen muuta se on mielestäni psykologinen romaani, kuvaus valheista ja niiden verkkoon kietoutuneesta ihmisestä.

Kansi: Magnus Bärtås ja Fredrik Ekman: Hirviöidenkin on kuoltava : ryhmämatka Pohjois-Koreaan

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Magnus Bärtås ja Fredrik Ekman: Hirviöidenkin on kuoltava : ryhmämatka Pohjois-Koreaan

kirjoittanut Irja — 25.10.2014
Tammi, 2014
Alkuteos: Alla mönster måste dö. Gruppresa till Nordkorea (Ett reportage). (Albert Bonniers Förlag, 2011)
Kääntäjä: Heikki Eskelinen

Kirjan tekijät matkustivat Pohjois-Koreaan melko poikkeuksellisista syistä. He halusivat  nähdä omin silmin maan, jonka hallitus sieppasi eteläkorealaisen filmitähden ja tämän ohjaajamiehen vuonna 1979. Nämä päätyivät filmifriikiksi tiedetyn Kim Jong Ilin propagandakoneiston palvelukseen tekemään elokuvia. Vuonna 1986 pariskunta onnistui loikkaamaan länteen. Tekijät tapaavat filmitähti Madame Choin Soulissa Etelä-Koreassa ja matkustavat syksyllä 2008 Pohjois-Koreaan.

Kirjoittajien tarkoitus olisi seurata pariskunnan jälkiä, mutta koko matkakertomus muuntuu lopulta lähes tragikoomiseksi tarinaksi matkasta maassa, joka uhmaa kaikkia järjen sääntöjä. Tarkoitus ei ole ollut siis luoda täydellistä matkakertomusta, eikä analysoida politiikkaa, vaikka väistämättä tähän välillä päädytään.

Bussillinen länsimaalaisia, mitä erikoisempia kanssamatkustajia, sekä aina välttämättömät oppaat esittelevät maata kahdeksan päivän ajan. Matkalaiset saavat kuulla sivullisilta omalaatuisia tarinoita siitä, että osa Pjongjangin asukkaista ja esimerkiksi metron matkustajista olisi palkattu esittämään tavallisia asukkaita. Toisaalta, mikään ei ole mahdotonta maassa, jossa ajanlasku on aloitettu Kim Il Sungin syntymästä eli vuonna 1912. Ryhmä käy jättämässä kunnioittavat tervehdyksensä patsaalle – sitä ennen on ostettava paikallisilta myyjiltä muovikukkia vietäväksi. Kun ryhmä myöhemmin palaa, samat muovikukat ovat myynnissä uudelleen.

Vaikutelmat ovat ristiriitaisia ja omalaatuisia; upea, valtava ulkoilmanäytös stadionilla sekä pohjoisemmassa sijaitseva elokuvakaupunki todistavat kulttuurin omanlaisesta kukoistuksesta. Toisaalta lähes julkisesti on puhuttu osan maaseudusta kärsivän nälkää tai ainakin elävän huomattavasti aliravittuna. Kuitenkin turistit kuljetetaan läpi vehreiden, parhaiden viljelysmaiden. Kaikki tuntuvat myös tietävän vankileirien olemassaolosta, vaikka sitä ei julkisesti tunnustetakaan. Ryhmässä osa erkanee välillä omille teilleen seikkaillen paikallisten joukossa ja saaden samalla kulloisetkin oppaat itkun partaalle ja paniikkiin.

Kirjaa ei ehkä niinkään pitäisi lukeakaan matkakertomuksena vaan hajanaisina muistiinpanoina matkalta, yhdistettynä elokuvapariskunnan kohtaloon ja kertomaan sekä lisäksi tiedettyihin poliittisiin totuuksiin. Lisäksi kirjassa käsitellään esimerkiksi Juche-ideologiaa ja moonilaisuutta, jolla on yllättäväkin jalansija maassa. Kirja antaa valmiudet etsiä lisää tietoa maasta ja tutustua siihen lukijaa itse eniten kiinnostavalla tavalla. Parhaiten tämän voisi kiteyttää siinä, että tekijöiden saavuttua Kiinaan, he tunsivat palaavansa toiseen aikaan ja toiseen maailmaan.

Lisää vinkkejä

Kansi: Ninka Reittu: Messi ja Mysteeri : Käpälät kohti seikkailua
Kansi: Pepi Reinikainen: Elämässä eteenpäin : irti uhrautumisesta
Kansi: Patrick Modiano: Hämärien puotien kuja
Kansi: Michael Cunningham: Lumikuningatar
Kansi: Gösta Knutsson: Pekka Töpöhännän suuri satukirja
Kansi: Aleksi Delikouras: Nörtti 3 : Game over
Kansi: Jonas Gardell: Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin : osa 3. Kuolema
Kansi: Jo Nesbø: Isänsä poika
Kansi: Mona Leo: Elämä rakastaa sinua
Kansi: Mikko-Pekka Heikkinen: Jääräpää
Kansi: Christoffer Carlsson: Varjot
Kansi: Mauri Kunnas: Herra Hakkarainen harrastaa
Kansi: Robin Cook: Nano
Kansi: Åke Edwardson: Menneisyyden viesti
Kansi: Henri Tervapuro: Aave lasin takana
Kansi: Vuokko Ilola ja Aila Ruoho: Usko, toivo ja raskaus : vanhoillislestadiolaista perhe-­elämää
Kansi: John Scalzi: Redshirts
Kansi: Peter James: Kuoleman kello käy
Seuraa Kirjavinkkejä Twitterissä Seuraa Kirjavinkkejä Facebookissa Seuraa Kirjavinkkejä sähköpostilla