Uutiset ja tiedotteet

Finlandia-palkinto 2014: Jussi Valtosen He eivät tiedä mitä tekevät
Tieto-Finlandia 2014: Pohjolan leijona, Kustaa II Adolf ja Suomi 1611-1632
Finlandia Junior 2014: Maresi
Finlandia-ehdokkaat 2014

Uusimmat vinkit

Kansi: Thomas Pynchon: Painovoiman sateenkaari

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Thomas Pynchon: Painovoiman sateenkaari

kirjoittanut Mikko — 29.12.2014
Teos, 2014
Alkuteos: Gravity's Rainbow (Viking Press, 1973)
Kääntäjä: Juhani Lindholm

Painovoiman sateenkaari kertoo Tyrone Slothropista. Hän on amerikkalainen sotilas, joka sodanaikaisessa Lontoossa herättää mielenkiintoa seksuaalikäyttäytymisensä vuoksi. Tutkijat nimittäin huomaavat yhteyden Slothropin yhden yön juttujen ja saksalaisten raketti-iskujen välillä: sinne, missä Slothropilla on ollut seksuaalisia seikkailujaan, osuu myöhemmin saksalaisten raketti.

Miksi? Sitäpä selvitelläänkin sitten useamman sadan sivun verran. Slothrop päätyy ensin psykologisiin kokeisiin, sitten Ranskan Rivieralle, josta hän lopulta karkaa sodanjälkeiseen Saksaan, Vyöhykkeelle, jossa miehitysvallat ja erilaiset vapaat agentit ajavat kukin omia tarkoitusperiään. Slothrop liittyy moniin tahoihin, jotka jahtaavat saksalaisten V-2-raketteihin liittyviä yksityiskohtia, etenkin salaperäistä rakettia 00000 ja siihen liittyvää S-Gerät-laitetta.

Siinä sivussa saadaan sitten täyslaidallinen kaikenlaista omituista. Salajuonia kemianteollisuudessa, kuolemattomia hehkulamppuja, riettautta ja irstailuja, huumoria, sadoittain henkilöhahmoja, jotka poikkeavat ja menevät sitten menojaan, vainoharhaisuutta… Jos haluaa saada juonesta täysin tolkkua, kannattaa varautua useampaan lukukertaan ja lähdeaineiston käyttöön (Gravity’s Rainbow Wiki on oivallinen apuväline syvemmälle sukeltamiseen). Luin itse kirjan nyt toiseen kertaan ja olin jo vahvemmin kärryillä.

Myös suomeksi lukeminen auttoi. Enpä olisi uskonut, että tämäkin kirja suomennetaan. En myöskään ihmettele, että suomennos viivästyi alkuperäisestä julkaisuaikataulustaan, sen verran iso urakka se varmasti on ollut. Juhani Lindholm on tehnyt kuitenkin hienoa työtä, sillä suomennos on laadukas. Suuri kiitos myös Teos-kustantamolle, kirjan julkaiseminen on todellinen kulttuuriteko.

Jos haluat vain tutustua Pynchonin tuotantoon, kannattaa aloittaa muualta. Huuto 49 on yhtä lailla omintakeinen, mutta tuntuvasti helpommin sulatettavissa. Monipolvisten, paljon pureskeltavaa tarjoavien tiiliskivien ystäville Painovoiman sateenkaari on kuitenkin lähestulkoon pakollista luettavaa. Ei se suotta esiinny säännöllisesti parhaiden romaanien listoilla. Kirjaan on ahdettu paljon tavaraa ja siitä löytää monenlaisia juonikuvioita ja ajatuksenlankoja seurattavaksi.

Kansi: Goliarda Sapienza: Elämän ilo

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Goliarda Sapienza: Elämän ilo

kirjoittanut Tuija — 29.12.2014
Gummerus, 2014
Alkuteos: L'arte della gioia (Stampa Alternativa, 1998)
Kääntäjä: Laura Lahdensivu

Mikä urakka! Elämän ilo on vaatimattomat 722 sivua pitkä, ja se kertoo Modestasta, joka syntyy Sisiliassa 1900-­luvun alussa. Elämä kuljettaa hänet köyhästä kodista luostarin kautta italialaisen aatelisperheen linnaan, ja Modestan kehityksen kautta lukija saa tutustua vuosisadan alun erilaisiin aatteisiin ja elämäntapoihin. ­ Luin tämän kirjan melko ristiriitaisin tuntein: suuresta osasta lukemastani en edes pitänyt, mutta en malttanut keskenkään jättää.

Elämän ilo ilmestyi postuumina italiaksi 1998; alkusanat antavat ymmärtää, että se oli liian rohkea julkaistavaksi kirjailijan elämän aikana. Mutta vaikka kirja sisältääkin paljon rakkautta ja erotiikkaa, on siltä turha toivoa mitään seksihurjasteluja, koska romaanin rakkauskohtaukset on kirjoitettu varsin hyvällä maulla ja melko verhotustikin.

Päähenkilö Modesta ei ole nimensä mukaisesti vaatimaton, vaan voimakas ja verevä nainen, joka tietää, mitä haluaa. Hän rakastaa sekä miehiä että naisia intohimoisesti, mutta on myös aatteellinen: hän on anarkistikommunisti, jonka elämässä merkittävän osan muodostaa italialaisen fasismin vastainen taistelu.

Kerrontatavaltaan tämä kirja on erikoinen: se on enimmäkseen kirjoitettu Modestan minä-­näkökulmasta, mutta silloin tällöin – enkä minä oikein ymmärtänyt miksi – kuvaus kiepsahtaa kolmanteen persoonaan. Erikoisinta lienee kuitenkin se, että suurin osa romaanin runsaista tapahtumista on saatu kerrottua dialogin kautta ja kuvailevaa kerrontaa on hyvin vähän. Ehkä tämä johtuu siitä, että Sapienza oli koulutukseltaan näyttelijä, ja tottunut sen myötä hahmottamaan todellisuutta vuoropuhelun kautta. Tämä luo tietysti omat ongelmansa: kirjan henkilöiden puheenvuorot ovat välillä peräti saarnaavia monologeja, eikä niiden ole varmaan tarkoitustaan olla realistisesti uskottavia. Täytyy sanoa, että tämä ärsytti minua vähän.

Suljettuani kirjan viimeisen sivun minusta myös tuntui, ettei tämä mikään huono romaani ollut, mutta minä en vain ollut oikea lukija sille: ehkäpä tämä toimii paremmin niille, joille romanttisen kaikennielevän rakkauden kuvaaminen on läheisempää. Ja kyllähän Elämän ilo kuljettaa lukijansa melko mielenkiintoisestikin läpi 1900-­luvun alkupuolen aatteiden: on anarkismia, sosialismia, psykoanalyysia ja fasismia, joten myös historiallisen romaanin ystävät pitänevät tällaisesta kirjasta. Minut se – valitettavasti – jätti melko kylmäksi.

Lisää vinkkejä

Kansi: Tulen tyttäriä
Kansi: Arne Nevanlinna: Arne
Kansi: Reino Pajarre: Hämikki ja seitsemän seittiä
Kansi: Mark Twain: Huckleberry Finnin seikkailut
Kansi: Elina Grundström: Musta orkidea : tositarina kukkasista jotka menettivät tuoksunsa
Kansi: Silja Susi: Routamieli
Kansi: Eino Pohjamo: Jatkosota : kohtalon kesät
Kansi: Elina Raittila: Mondo matkaopas : Wien
Kansi: Niina With: Rastaa ja munkkeja : Kaakkois-Aasiaa kiertämässä
Kansi: Juha Metso ja Juha Vakkuri: Voodoo – Afrikan arkea
Kansi: Jesse Matilainen: Lohikäärmeen kaupunki
Kansi: Essi Kummu ja Marika Maijala: Puhelias Elias
Kansi: David Foster Wallace: Vastenmielisten tyyppien lyhyitä haastatteluja
Kansi: Sami Maijala: Riivaaja
Kansi: Matt Parker: Things to Make and Do in the Fourth Dimension
Kansi: Juha Vakkuri: Leokongo : runoelma
Kansi: Natsumi Hoshino: Neiti Koume, tiikeriraita 1
Kansi: Walter Moers: Uinuvien kirjojen labyrintti
Seuraa Kirjavinkkejä Twitterissä Seuraa Kirjavinkkejä Facebookissa Seuraa Kirjavinkkejä sähköpostilla