Leena Luodon Lomailijan puutarha -kirjan ajatusmaailma vetosi minuun heti, sillä kirjassa puhutaan siitä kuinka tärkeää on myös ehtiä nauttimaan omasta puutarhastaan. Useinhan on helppo sortua siihen, että puutarhasta tulee varsinainen työleiri, jolle uhrataan kaikki illat ja lomapäivät ja lopulta sitten jääkin unholaan, miksi tämä kaikki vaiva nähdään. Lomailijan puutarha -kirjassa edetään keväästä syksyyn tehden samalla ehdotuksia muun muassa helppohoitoisista kasvivalinnoista ja muista keinoista saada oma piha paitsi kauniiksi myös mahdollisimman vähän työllistäväksi.

Lomailuideologian lisäksi kirja sisältää paljon tietoa eri kasveista, niiden käytöstä, tuho- ja hyötyeläimistä sekä keinoista tehdä pihasta entistä viihtyisämpi ja monipuolisempi. Puutarhan tunnelma pidetään kuitenkin koko ajan tärkeimpänä prioriteettina ja lukija voi nähdä itsensä siemailemassa aamukahvia omassa pihassaan kukkien, pensaiden, perhosten ja tuoksujen keskellä.

Itse olen ollut tähän saakka hyvin hyötykasvilähtöinen puutarhaharrastaja, mutta taidanpa tänä kesänä uhrata muutaman ajatuksen myös pihamme tunnelmalle. Panostan ehdottomasti myös siihen, että ehdin myös viettää aikaa pihallamme kasveista ja tunnelmasta nauttien. Itse en kyllä ole koskaan ollutkaan sitä tyyppiä, jolle jokaisen ruohonkorren tulisi olla sotilaallisessa järjestyksessä, vaan nautin hallitusta kaaoksesta myös pihan puolella.

Tähän kirjaan kannattaa ehdottomasti tutustua, jos slow gardening -ideologia kiinnostaa. Mikseipä sitä voisi myös ajatella lahjaksi niille lähimmäisille, joilla työleiri-ajattelu on ehtinyt selättäämään puutarhasta nautiskelun ja kenties tukahduttanut ilon omasta pihasta.