Uutiset ja tiedotteet

Uusimmat vinkit

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Janne Villa on teologi, toimittaja ja terapeutti. Hän on kirjassaan tarttunut uskonnon ja erityisesti kristinuskon pimeään puoleen eli sen varjossa tapahtuneeseen henkiseen, fyysiseen ja seksuaaliseen alistamiseen, hyväksikäyttöön ja manipulointiin. Kirja vertautuu tässä mielessä aiemmin tänä vuonna ilmestyneeseen Aila Ruohon teokseen Päästä meidät pelosta.

Siinä missä Ruohon teos oli kansantajuiseksi sovitettu pro gradu -tutkielma, on Janne Villa kirjoittanut eräänlaisen laajennetun itsehoito-oppaan. Tässä ovatkin kirjan sekä heikkoudet että vahvuudet. Heikkoutena voisi nähdä sen, että teoksen rakenne on melko sekava ja hyppelevä. Otsikot eivät muodosta loogisia kokonaisuuksia ja lähdeviittausmerkinnät ovat hyvin puutteellisia. Toisaalta sisältö on uskottavaa ja järkyttävääkin. Kerrotut tapaukset ovat karuudessaan mielenkiintoisia. Mukana on aineistoa esimerkiksi vanhoillislestadiolaisuudesta, niin sanotusta Koivuniemen kultista, Patmos-seurasta, Nokian herätyksestä sekä melko laajasti viime aikoina muuallakin julkisuutta saaneesta Suomen Lähetysseuran Taiwanin oppilaskodista.

Villan mukaan hengellinen väkivalta on laajimmin määriteltynä henkistä väkivaltaa, johon liittyy uskonnollinen ulottuvuus. Toki tämä väkivalta voi saada fyysisiä ja seksuaalisiakin muotoja. Hengellisyyttä ja Raamattua käytetään omien narsististen ja vallanhimoisten pyrkimysten välikappaleina. Yhtenä pahimmista muodoista uhria voidaan syyttää ”Pyhän Hengen pilkasta”, joka on Raamatun mukaan anteeksiantamaton synti. Sen sijaan omista synneistään ja syistään väkivallantekijät vapautuvat pinnallisen ripin ja katumuksen keinoin. ” Pedofiilit ja hyväksikäyttäjät tapaavat kuitenkin – muissakin kuin uskonnollisissa piireissä – katua tekoaan kuin dopingista kiinni jääneet urheilijat: vain sen verran kuin kulloinkin on pakko”, Janne Villa kirjoittaa.

Hengellinen väkivalta on lievistä puutteistaan huolimatta mielenkiintoinen teos; pyrkimättä keinotekoiseen raflaavuuteen se kertoo todellisen tuntuisesti hengellisyyden ikävästä kääntöpuolesta.

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Joogaruokaa on kiinnostava keittokirja. Sen avulla on mahdollista valmistaa ruokaa, joka sekä maistuu hyvältä että tekee hyvää. Kuten arvata saattaa nämä joogaruoat ovat lihattomia ja kalattomia, jonka lisäksi kirjan reseptiikoissa jalostetut tuotteet, kuten valkoiset jauhot ja sokeri kuuluvat niin sanotulle emme-käytä -osastolle. Myös maitotuotteita pyritään välttämään hyväbakteerista jogurttia lukuun ottamatta. Näin ollen monet resepteistä soveltuvat myös keliakiasta tai laktoosi-intoleranssista kärsiville.

Käytettävien kasvisten kimara on runsas, lisäksi teoksessa esitellään monipuolisesti hyvää tekeviä ainesosia, jotka ainakin minulle olivat monet ennestään tuntemattomia. Myös tuttujen raaka-aineiden, kuten inkiväärin ja mustikan, terveyttä sekä hyvinvointia edistävistä vaikutuksista kerrotaan melko laajasti.

Täydellisen “jooginen” ollakseen ihmisen tulisi päivittäin syödä jotakin makeaa, hapanta, suolaista, pistävää, karvasta ja kutistavaa välttäen alkoholia ja sokeria. Tupakka ja kofeiini olisi hylättävä kokonaan. Itse en tunne vetoa tällaiseen elämäntapaan mutta tämän kirjan avulla on mahdollista maistaa joogin elämää vaikka vain pieni pala kerrallaan. Mikäli näin kuitenkin haluaa teoksen sivut ohjeineen avaavat varmasti portin syvälliseenkin joogaruokailuun. Joka tapauksessa teos on oivallinen lisä kasviskeittokirjoista kiinnostuneille ja sen erilaiset osiot alkaen aamiaisherkuista päätyen brunssin, buffetin ja päivällisen kautta aina makeannälän sammuttamiseen tarjoavat jokaiselle jotakin – enemmän tai vähemmän joogista.

Ensimmäinen oma kokeiluni onnistui mainiosti. Kesäkurpitsaletut – epäjoogimaisesti broilerin kera tarjoiltuina – olivat erittäin maukkaita ja aion varmasti valmistaa kirjan ohjeita noudattaen paljon muutakin. Kokeilulistani kärkipäähän sijoittuvat ainakin hirssinäkkileipä, inkiväärieliksiiri, vihreät falafelit ja tuore tomaattikastike sekä hedelmächutney.

Tälle kirjalle suositukseni ja erityisesti mikäli hiukan erilainen ja ehkä astetta ajatuksellisempi ruoanlaitto kiinnostaa.

Lisää vinkkejä