Uutiset ja tiedotteet

Blogistanian Finlandia 2014 voittajat
Kirjavinkkien Blogistania 2014 -äänet
Äänestä Blogistanian Finlandiaa täällä
Nova 2015 -kirjoituskilpailu

Uusimmat vinkit

Kansi: Henna Helmi: Miisa voittaa kultaa

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Henna Helmi: Miisa voittaa kultaa

kirjoittanut Tuija — 28.2.2015
Tammi, 2015

”Sitten oli alkanut musiikki, kädet olivat tehneet mitä niiden piti, jalat olivat lähteneet liikkeelle, eikä Miisa ollut ajatellut enää yhtään mitään. Hän ei ollut ehtinyt tai muistanut miettiä epäonnistumista, ei muuta kuin ajatella seuraavaa askelta, hyppyä, liukua, piruettia.” ­

Miisa on seitsemäsluokkalainen tyttö, joka harrastaa innokkaasti taitoluistelua ja kilpailee kansallisella tasolla. Hän osaa jo kaikki kaksoishypyt, kirjan aikana mukaan tulee myös se vaikein eli kaksoisaxel. Paras ystävä Katakin on luistelija, ja hän on aiemmin pärjännyt kisoissa Miisaa paremmin, mutta nyt Katalla on jotain murheita, joista Miisa ei saa selvää. Lisäksi mukana kuvassa on jalkapalloa pelaava koulukaveri Anton, mutta onko tämä poikakaveri? Vai pelkkä kaveri? Ja kymmenvuotias Minttu­-sisko luistelee myös, mutta hänen menestyksensä lähinnä harmittaa Miisaa.

Miisa voittaa kultaa on raikas ja viehättävä nuortenkirja taitoluistelun maailmasta. Se jatkaa oikein mukavasti tyttökirjojen pitkää perinnettä eri harrasteiden ja myöhemmin myös ammattien kuvaajana. Päähenkilöt on kuvattu vivahteikkaasti mutta ei mitenkään tylsästi juurta jaksain: Miisan ja hänen läheistensä luonteet tulevat uskottavina esille lähinnä sujuvan dialogin keinoin. Myös itse harrastus on kuvattu tyylikkäästi ja aistivoimaisesti: on nutturoita, hiuspinnejä, luistinsuojia, pukujen paljetteja ja tietenkin venäläinen valmentaja huonoine suomenkielineen.

En ole lukenut sarjan ensimmäistä kirjaa Miisan kaksoisaxel (2014), mutta luulenpa etsiväni sen käsiini, niin kovasti tästä pidin. Taitoluistelufanina olen tosin ehkä vähän puolueellinen mutta samalla toisaalta tarkka lukija, ja Miisa voittaa kultaa läpäisi seulani ilman muuta.

Kansi: Helen Garner: Vierashuone

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Helen Garner: Vierashuone

kirjoittanut Marja-Liisa — 27.2.2015
Atena, 2015
Alkuteos: The Spare Room (The Text Publishing Company, 2008)
Kääntäjä: Taina Wallin

Miellyttävän odotuksen vallassa Helen laittaa vierashuonetta valmiiksi ystävänsä Nicolan vierailua varten. Nicola, tuo käytännöllinen ja hyväntuulinen, itselliseen elämään tottunut nainen oli aina saanut Helenin nauramaan. Maailmaa oli mahdoton kuvitella ilman häntä. Ja nyt Nicola tarvitsee majapaikan kolmeksi viikoksi Sydneystä, jonne hän on tulossa saamaan vaihtoehtoista tehohoitoa syöpäänsä. Helen sijaa vuoteeseen vaaleanpunaisen pussilakanan ja pöyhii riviin tyynyjä, joista valita. Kaikki yksityiskohdat ovat tärkeitä, Nicolalla on niin tarkka värisilmä ja rakastettavan boheemi luonne. Siispä vielä yöpöydälle muutama ukulelen sointukartta ja mukiin muutama vihreä oksa takapihalta!

Helen on eronnut ja asuu yksin, mutta hän on ilmeisen onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä. Hänen tyttärensä asuu aivan naapurissa ja pieni tyttärentytär Bessie piipahtelee ahkerasti mummolaan. Hilpeinä ja auringosta nauttien Helen ja Bessie lähtevät nytkin yhdessä Nicolaa lentokentälle vastaan. Lentokentällä totuus iskee vasten kasvoja; Helen etsii matkustajien joukosta pitkää ja ryhdikästä ystäväänsä ja on tuskin tunnistaa väentungoksessa horjahtelevaa ja sairauden haurastamaa vanhusta. Järkyttynyt Helen ohjaa ystävänsä ensimmäiselle tuolille istumaan ja käskee Bessien pyytämään kentän henkilökunnalta pyörätuolia. Uupunut ja kylmästä tärisevä matkaaja ei jaksa ilahtua talon tervetuliaisilmeestä, eikä kevätilman täyttämistä huoneista. Vasta öljylämmittimen hohka, kuumavesipullot ja paksut täkit vaivuttavat vieraan unenhorteeseen.

Helenin näkökulmasta vierailu on saanut aivan uuden käänteen. “Miten kauan hän oli ollut näin huonona? Miksei kukaan ollut varoittanut minua? Mutta toisaalta – kuka sen olisi tehnyt? Nicola oli itsellinen nainen, hänellä ei ollut miestä eikä lapsia. Kellään ei ollut velvollisuutta huolehtia hänestä.”

Jo ennen lähtöään kotoaan Melbournesta Nicola on saanut rajuja C-vitamiinihoitoja. Nyt hänellä on edessään kolmen viikon hoidot Sydneyssä Theodore-instituutissa. Itse professori Theodore on vakuuttanut Nicolan siitä, että rankat hoidot ajavat myrkkyjä ja “koko hemmetin syövän” pois kehosta. Suurten C-vitamiiniannosten lisäksi hoitoklinikalla annetaan otsonisaunahoitoa, jonka kerrotaan perustuvan ikivanhaan luontaisterapeuttiseen syövänhoitofilosofiaan. Nicola katsoo Theodoreen kuin pelastajaan – ja jos vain jaksaa, huitaisee kädellään Helenin ennakkoluuloille. Rajut vaikutuksethan kertovat vain siitä, että hoito puree!

Helen hoitaa ystäväänsä päivin öin, hän vaihtaa lakanoita sänkyyn ja lämmittää keittoa, kyyditsee Nicolaa hoitoihin. Helen on karsinut elämästään kaiken muun ja hän on väsynyt ja kauhuissaan tilanteesta. Hän on vihainen, koska pitää Theodoren hoitoja huijauksena ja puoskarointina. Nicola on itsepäinen ja haluaa roikkua toivon säikeissä kiinni pahoinvointinsa keskellä. Kuinka paljon ihmiseltä vaatiikaan se hetki, kun on myönnettävä lähestyvä kuolema itselleen ja toisille?

Vierashuone puhuttelee syvästi jo tekstityylillään; silloin kun on keskityttävä vain olennaiseen ja selviämiseen, ei ole aikaa haahuilla monisanaisesti tai maalailla sateenkaaria menneisiin. Vierashuoneesta voi todellakin tulla vieraan huone. Helenin ja Nicolan ystävyys ei ole kadonnut minnekään, mutta olosuhteet pakottavat sen muuttumaan. Vakava sairastuminen horjuttaa saamisen ja antamisen tasapainoa ihmissuhteessa eikä avuttomuus ja luopumisen tunteet mahdu ihan kivutta kuvioon. Vierashuone herättelee myös miettimään ystävyyden rajoja, mitä lopulta voimme toisen puolesta tehdä. Kirjan lohdullisuus on mielestäni siinä, että vain tilanteen hyväksyminen vie lopulta jonkinlaiseen rauhaan.

Tähän kirjaan kannattaa tarttua.

Lisää vinkkejä

Kansi: Tuula T. Matintupa: Pelitalo
Kansi: Joel Lehtonen: Mataleena – laulu synnyinseudulle
Kansi: Anna Perho: Pientä säätöä
Kansi: Jussi Murtosaari: Luontokuvaajan Suomi : Capturing Nature in Finland
Kansi: Polina Žerebtsova: Sodan sirpaleet : tytön päiväkirja Tšetšeniasta
Kansi: Seppo Jokinen: Mustat sydämet
Kansi: Kaisa Sillanpää: Reseptikuningatar : palkittua kotiruokaa
Kansi: Leena Sharma: Ne : kohtaamisia perus-Suomessa
Kansi: Timo Sandberg: Häränsilmä
Kansi: Niko Kettunen ja Timo Paukku: Kännykkä : lyhyt historia
Kansi: Peter von Bagh: Muisteja
Kansi: Jessica Brockmole: Kirjeitä saarelta
Kansi: Kalevi Helvetti: Kalevi Helvetti
Kansi: Herta Müller: Ihminen on iso fasaani
Kansi: Timo Parvela: Ella ja kaverit lapsenvahteina
Kansi: A.S. Byatt: Pieni musta kirja
Kansi: Hillary Rodham Clinton: Tahdon voimalla
Kansi: Milena Parland ja Alexander Reichstein: Kun kuu nauroi ja muita maassamme kerrottuja satuja
Seuraa Kirjavinkkejä Twitterissä Seuraa Kirjavinkkejä Facebookissa Seuraa Kirjavinkkejä sähköpostilla