Uutiset ja tiedotteet

Tähtivaeltaja-voittaja 2016 valittu
Tähtivaeltaja-ehdokkaat 2016 on nimetty
Kirjavinkkien Blogistania-äänet 2015
Atorox-voittajat 2015

Uusimmat vinkit

Kansi: Samuel Davidkin: Esikoisten lunastus

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Samuel Davidkin: Esikoisten lunastus

kirjoittanut Marja-Liisa — 28.6.2016
Johnny Kniga, 2016

Toki halusin kantaa korteni kekoon kesäkuun dekkariviikolla. Kirjapinosta valikoitui luettavaksi Samuel Davidkinin esikoisromaani Esikoisten lunastus.

Saksan poliisi kaipaa tietoja tohtori Julian Zellhausenin liikkeistä ja ottaa yhteyttä Helsingin rikostorjuntayksikköön. Jäljet johtavat Korkeavuorenkadulle asuntoon, jota rikoskonstaapeli Leo Asko lähetetään tutkimaan. Omintakeiseen tyyliinsä Asko haluaa etukäteen tietää tapauksesta lähinnä vain osoitteen; hän haluaa tehdä omat havaintonsa ilman ennakkotietoja tilanteesta. Hänen persoonalleen omin päin työskentely sopii muutenkin; mitäpä se alkuun hänen työnantajalleen kuuluu, että hän pyytää avukseen kenttätyöstä syrjään siirretyn Daniel Janovskyn. Miehet toimivat yhdessä tietäen tarkkaan, että kustannussäästöjen kurittamassa rikostorjuntayksikössä heidän sooloiluaan ei katsota suopein silmin, ellei tuloksia synny.

Janovsky on vakaumuksellinen juutalainen ja hänen tietämyksensä ansiosta tutkijakaksikko pääseekin heti epämääräisen tapahtumaketjun jäljille. Mitä ikinä outojen tapahtumien takana onkin, se näyttää liittyvän ortodoksijuutalaisiin. Johtolangat vihjaavat arvokkaaseen aarteeseen ja poliisit saavat huomata useammankin ryhmittymän tavoittelevan sitä.

Minua viehätti Davidkinin dekkarissa kaksi asiaa. Ensinnäkin juutalaisuus dekkarin aihepiirinä ja sen taitava ja asiantunteja käsittely oli innostavaa. Kirja puhuu nimenomaan Suomen juutalaisuudesta, jonka historia lienee heikosti tunnettua. Toiseksi kirja on niin Helsinki-teemainen kuin olla ja voi. Davidkin laittaa henkilöhamonsa mittaamaan keskustan katuja milloin kävellen, milloin juosten – ja jokainen reitti kerrotaan kuin hitaasti nautiskellen. Helsinki katuineen on läsnä joka hetki ja yllättäen se ei missään vaiheessa tunnu toistolta eikä tylsältä. Päin vastoin, mielessä herää muistikuvia omista suunnistuksista, hotellin tai kahvilan haeskelusta pääkaupungin kaduilla. Pisteenä i:n päällä kirja yhdistää Helsingin ja juutalaisuuden historiaa ja lopputuloksena on kaunis paketti. Henkilöhahmot sen sijaan jäävät jotenkin ohuiksi ja etäisiksi – se korjaantunee mahdollisissa jatko-osissa, jos Leo Asko ja Daniel saavat jatkaa uraansa rikostentorjunnassa.

Kansi: Friedrich Dürrenmatt: Oikeus

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Friedrich Dürrenmatt: Oikeus

kirjoittanut Hannu — 28.6.2016
WSOY, 1987
Alkuteos: Justiz (Diogenes Verlag AG, 1985)
Kääntäjä: Marja Kyrö

Nuori asianajaja Spät saa rahakkaan jutun, jossa tarvittaisiin hieman luovia salapoliisintaitoja. Hänen pitäisi tutkia kantoninneuvos Kohlerin tekemää murhaa siitä lähtöoletuksesta, että vankilaan jo kertaalleen tuomittu tri h.c. Kohler ei olisikaan syyllinen. Asiassa on kuitenkin sellainen pieni mutta, että Kohler on aivan varmasti murhaaja. Ainoa epäselvä asia on Kohlerin motiivi, josta tämä ei ole vielä vankilassa vietetyn ajankaan jälkeen suostunut pukahtamaan sanaakaan. Juttu tulee Spätin ruumiin ja mielen terveydelle kalliiksi, eikä ihmishenkikään näytä olevan kovin kallis, kun monimutkainen valtapeli alkaa paljastua. Lopulta vain ajatus kostosta ja oikeutetusta murhasta pitää Spätin liikkeellä.

Friederich Dürrenmatt oli kiehtova kirjailija ainakin niiden kahden teoksen perusteella, jotka häneltä (toistaiseksi) olen lukenut; Haaverin vinkkasin muutama vuosi sitten. Hän etsii jotain uutta dekkarigenrestä. Jo alkuasetelma on poikkeuksellinen, kun rikos on tapahtunut, mutta se koitetaan esittää toisessa valossa. Oikeudessa tutkitaan moraalia, rikoksen oikeutusta, syitä seurauksineen. Miten kuolema sovittaa kuoleman, vai sovittaako se?

Dürrenmattin kerrontatapa on koukuttava: pääosa kirjasta on vähitellen alkoholisoituvan Spätin tunnustuksellista tekstiä, joka on suunnattu syyttäjälle ja poliisille. Sen on tarkoitus paljastua Spätin itsemurhan jälkeen. Lopulta Spätille tulee kiire saattaa teksti loppuun, eikä hän aivan valmiiksi ehdikään. Lukijalle jää mietittävää, että mitä oikein tapahtui. Helppo pala Oikeus ei ollut Dürrenmattillekaan. Hän aloitti kirjan 1950-luvulla, mutta ei saanut sitä silloin toimimaan mieleisellään tavalla. Lopulta hän muokkasi romaanin julkaisukuntoon vasta lähes 30 vuotta myöhemmin.

Tässä kirjassa oli jotain äärettömän kiehtovaa. Se on persoonallinen rikosromaani, potentiaalisen rikoksentekijän psykologiaa luotaava moraliteetti, jossa ei voi yhtään olla varma, mitä kulman takana odottaa. Lisäksi Dürrenmatt viimeistelee teoksen niin pirullisen mustalla huumorilla, että ainakin minä viihdyin erinomaisesti sen parissa. Kesän isoimpia suosituksia meikäläiseltä!

Lisää vinkkejä

Kansi: Rainbow Rowell: Eleanor & Park
Kansi: Leif GW Persson: Pommimies ja hänen naisensa
Kansi: Kari Lydman: Uusi kirjanpitolaki käytännössä : keskeiset muutokset
Kansi: Aapeli: Pikku Pietarin piha
Kansi: Kalle Päätalo: Ratkaisujen aika
Kansi: Mirja Sinkkonen: Mielen hoiva : myötätunto ja lohdutus voimavaraksi
Kansi: Irina Piippo, Johanna Vaattovaara ja Eero Voutilainen: Kielen taju
Kansi: Eeva-Liisa Oksanen: Kapinantekijä ja kuningatar
Kansi: Virpi Hämeen-Anttila: Kuka kuolleista palaa
Kansi: Päivi Kannisto ja Santeri Kannisto: Superrikkaat ja rutiköyhät : reppureissulla eriarvoistuvassa maailmassa
Kansi: Michael Hjorth ja Hans Rosenfeldt: Hylätyt
Kansi: Novellit 2016 : Martti Joenpolven novellikilpailu
Kansi: Flake: Kosketinrunkkari : Niin kuin sen satun muistamaan
Kansi: Sofia Torvalds: Luoksein jää : äideistä
Kansi: Jenny Rogneby: Leona : Kortit on jaettu
Kansi: Kari Hanhisuanto: Pelkopeli
Kansi: Sun Tzu: Sodankäynnin taito
Kansi: Antti Hyry: Kertomus
Seuraa Kirjavinkkejä Twitterissä Seuraa Kirjavinkkejä Facebookissa Seuraa Kirjavinkkejä sähköpostilla Kirjavinkkien Youtube-kanava