Muumikirjoja syntyy kuin hattivatteja juhannusiltana. Sen lisäksi, että niitä tuotetaan kotimaassa, niitä myös käännetään muualta. Yksi tuotteliaimmista työryhmistä on Cecilia Davidsson ja Alex Haridi, jotka julkaisevat Ruotsissa omaa Muumi-sarjaa. Näistä on käännetty suomeksi jo yksitoista osaa.
Tälle sarjalle tyypillistä on, että kirjat perustuvat jo olemassa olevaan Tove Janssonin tarinaan, josta on eroteltu osa omaksi kokonaisuudekseen. Muumipeikko ja Puistonvartija perustuu Vaarallinen juhannus -kirjaan, tai ehkä paremminkin sen puistonvartijaa käsittelevään tarinaosioon.
Muumipeikko, Pikku Myy ja Nuuskamuikkunen ovat ajautuneet kummallisen puiston laidalle. Vaikka puistossa pitäisi olla hauskaa, se onkin täynnä erilaisia kieltokylttejä. Kaikki asiat, aina nurmikolla kävelystä nauramiseen, ovat kiellettyjä. Nuuskamuikkusen elämänkatsomukseen kiellot eivät sovi, ja hän ehdottaa vastatoimia. Se ajaa ystävykset törmäyskurssille Puistonvartijan kanssa.
Maya Jönssonin taide on kaunista. Se onnistuu välittämään niin muumien tunnelman kuin myös hahmojen tunteet.
Kirja sivuaa hienosti muumihahmojen syvyyttä. Kaikissa muissa olosuhteissa Nuuskamuikkunen on leppoisa ja ymmärtäväinen, mutta kun hän törmää puistonvartijan kieltoihin, hän suuttuu perin pohjin.
Muumipeikko ja Puistonvartija on hyvä kuvakirja. Se toimii parhaimmillaan osana muita muumitarinoita, jotta koko seikkailu avautuu lukijalle.







