Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Kalajoen hiekat, perinteinen ja suosittu juhannuksen viettopaikka on tapahtumapaikkana Petri Saaren dekkarissa On hiekka polttavaa. Tapahtumat sijoittuvat molemmin puolin juhannusta.
Kaiken juhlinnan keskellä kukaan ei seuraa kovin tarkasti Kalajoen satamaan telakoituvaa Panaman lipun alla seilaavaa rahtialus Pacific Voyageria. Rahtialukseen on tarkoitus lastata kalajokista puutavaraa ulkomaille vietäväksi. Virallisen lastin lisäksi kapteenilla on omia bisneksiään. Väli-Amerikasta hankitut huumelastit levittäytyvät Voyagerin matkassa pitkin Pohjolaa, myös Suomeen.
Kapteeni Torres on jäämässä eläkkeelle, ja tämän reissun pitäisi olla hänen viimeisensä. Sen takia hän on lupautunut hoitamaan vähän isommankin homman Tšekeissä oleskelevan Kuninkaan puolesta. Kuningas, alkuperäiseltä nimeltään Antti Lindqvist, on suomalainen, joka on asunut ulkomailla jo pari vuosikymmentä. Hän on suunnitellut näyttävän terroriteon, jonka Torres on luvannut palkkiota vastaan toteuttaa.
Kun Antti vielä käytti omaa nimeään, hän asui Oulussa vanhempiensa kanssa. Kun vanhemmat kuolivat auto-onnettomuudessa, jossa myös Antti menetti toisen jalkansa, hänet otti huollettavakseen hänen setänsä, monialayrittäjä Erkki Lindqvist. Erkki pyöritti yritystoimintaa Kalajoelta käsin, jossa hänellä oli myös iso tila hevostalleineen. Sinne myös Antti muutti orvoksi jäätyään. Tallit hevosineen olivatkin 13-vuotiaan jalkansa menettäneen pojan turvapaikka. Antti oli myös hyvä tietokoneiden kanssa, ja hänellä oli viimeistä huutoa olevat laitteet, jotka hänen setänsä oli hankkinut hänelle korvauksena hyväksikäytöstä. Antista kehittyi hakkeri, joka ollessaan vielä alaikäinen lavasti kuolemansa ja matkusti hakkeriystävänsä avustamana Tšekkeihin, jossa hänet opittiin hakkeriverkostossa tuntemaan vain Kuninkaana.
Kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin ammattilainen, nelikymppinen Mikko Lehto on yksityisyrittäjä, joka auttaa yrityksiä kansainvälisten kauppojen järjestelyissä. Yksi Mikon palveluita ostavista yrityksistä on Erkki Lindqvistin omistama Cable Tec, jolla on pääkonttori Oulussa. Lindqvist asuu vaimonsa ja lapsensa kanssa Kalajoelle rakennuttamassaan hulppeassa ”linnassa”. Lindqvistin puutavaraa on lähdössä nyt myös Voyagerin matkassa maailmalle.
Erottuaan vaimostaan Birgittestä Mikko muutti Oulusta Kalajoelle. Ennen juhannusta Mikko oli työmatkalla ulkomailla, ja hänen koiransa Urho oli hoidossa Mikon ystävän Heikin luona. Kotiuduttuaan Mikko haki Urhon ja päätti tehdä samalla lenkin Vihaslahden luontopolun kautta merenrantaan. Urho lähtee omille teilleen neulaspolkuja ja mökkitietä pitkin kohti hiekkarantaa. Rantakivikolta koira löytää tumman mytyn. Hukkunut kalastaja on ajautunut rantaan. Mikko soittaa hätäkeskukseen ja ilmoittaa ruumislöydöstään, joka kellui vedessä. Mikon ystävä, rikosylikonstaapeli Kaisa Rantala, saa hälytyskeskuksen kautta tiedon tapahtuneesta ja saapuu paikalle yhdessä tutkijaryhmän kanssa.
Mikko ja Kaisa olivat tutustuneet nuoruudessaan Oulussa, jossa he olivat käyneet lukion. Heidän tiensä olivat kuitenkin opiskelujen jälkeen eronneet vuosiksi, kun Kaisa oli muuttanut Etelä-Suomeen ja Mikko jatkanut opintojaan Oulussa. Nyt he ovat kuitenkin pitäneet taas yhteyttä, ja Kaisa sai avioerosotkuissa kituneen Mikon jotenkuten jaloilleen ja muuttamaan Kalajoelle. Mikko oli Kaisalle palveluksen velkaa selviytymisestään.
Saatan ehkä tarvita sun apua tässäkin keississä, Kaisa lopulta sanoi. Mikko vilkaisi Kaisaa kysyvästi.
– Joku sitä on myös pistänyt puukolla, Kaisa sanoi ja muistutti Mikkoa pitämään asian omana tietonaan.
Mikko on auttanut Kaisaa edellisenkin tapauksen kanssa, ja tästä on muodostumassa isompi sotku, kuin kumpikaan osaa arvata.
On hiekka polttavaa on Petri Saaren esikoisdekkari, joka aloittaa Hiekkasärkät-dekkarisarjan. Kirjassa tapahtumat sijoittuvat yhdelle Suomen kauneimmista alueista, 8-tien varrella olevalle Kalajoelle ja sen hiekkasärkille. Hiekkasärkkien ympäristön kuvailu on tehty taitavasti. Jos yhtään tuntee aluetta, voi hyvin katsella lenkkeilijän silmin hyväkuntoisia neulaspolkuja tai rannan puisia kävelyreittejä. Kalajoen satama, joka tunnetaan ehkä paremmin Rahjan satamana, on myös mielenkiintoinen kohde, jota on kuvailtu kirjassa Voyagerin lastauspaikkana.
Kirjassa yhdistyy useamman henkilön tarina. Niin Kuningas, kuin monet muutkin kirjan henkilöt, Mikko mukaan lukien, ovat kotoisin Kalajoelta. Toisin paikoin kirja on aika rankkaa luettavaa, muun muassa nuoren Antin kohtalo setänsä tilalla on hirveä. Myös Mikko ja Kaisa kärsivät edelleen aiemmista traumoista, joista yhä yrittävät selvitä.
Hieno tarina esikoisdekkariksi. Odottelen kärsimättömänä seuraavaa.
