Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Viimeinen vääntö on Seppo Jokisen 30. ja samalla viimeinen Komisario Koskinen -sarjan kirja. Sakari Koskinen on lomalla Australiassa entisen vaimonsa Raijan kanssa. He ovat päättäneet avioitua uudelleen lomamatkansa aikana. Loman jälkeen Koskisella on töitä enää kaksi viikkoa, jonka jälkeen hän jää eläkkeelle.
Lomalta palattuaan Koskinen ajattelee ottavansa viimeiset pari viikkoa vähän kevyemmin. Tyhjentää työpöytänsä ja tehdä mahdolliset paperihommat pois. Rauhaa ei kuitenkaan juuri ole, sillä saman tien, kun hän pääsee pöytänsä ääreen, joku tulee yhtenään puhumaan hänen kanssaan omista murheistaan. Työporukkaa hermostuttaa, kun esimies on jäämässä eläkkeelle eivätkä he pidä Koskisen tilalle tulevasta naisesta.
Koskinen on aina osallistunut kenttätyöhön, joskus jopa enemmän kuin alaiset olisivat halunneet, mutta koskaan hän ei ole kiireisiin vedoten vetäytynyt pöytänsä taakse silloin, kun hän on voinut olla avuksi rikosten ratkaisuissa.
Nyt onkin meneillään kummallinen tapaus. Iso lerppalierihattuinen mies käy ohikulkijoiden kimppuun ilman mitään syytä. Ensin hän heittää kolme lasta Hämeensillalta Tammerkoskeen. Seuraavaksi hän hakkaa ravintolassa kaikessa rauhassa istuneita miehiä. Koskinen arvelee, että joku syy miehen käytökseen täytyy olla.
Samalla etsitään kadonnutta julkkisterapeuttia, joka on terapoinut teatterilaisia, joilla on ollut mielenterveysongelmia. Hän on antanut ohjeiksi jättää turhat lääkkeet pois, eikä se ole monellekaan ollut hyvä asia. Näin oli käynyt myös lerppalierihattumiehelle, jolla asiat olivat olleet kunnossa, mutta lääkityksen jättäminen sai hänet tekemään outoja asioita.
Nyt epäillään, että joku terapiassa käyneistä on saanut päähänsä murhata terapeutin, kun häntä ei etsinnöistä huolimatta löydy mistään.
Samalla Koskinen joutuu paneutumaan myös työyhteisönsä terapeutin rooliin. Yksi alainen käy kertomassa Koskiselle huolensa isästään, joka on uhannut naapuriaan. Syynä on vanha lehtikuusi, joka varjostaa ja sotkee naapurin pihaa ja kattoa, eikä vanha mies suostu kuusestaan luopumaan. Koskinen lupaa käydä keskustelemassa miehen kanssa. Samalla hän kiinnittää huomionsa kuusen kaatoa vaatineeseen outoon naapuriin.
Syyllisiä ei meinaa löytyä. Ei lerppahattumiestä, eikä kadonnutta terapeuttia.
Kirja on tuttua Jokista. Tapahtuu paljon, ja sanailu työkavereiden kesken on reipasta. Ketään ei säästellä. Koskisen työpäivät vähenevät selvitellessä rikoksia, joille alkaa löytyäkin pikku hiljaa järkeen käyvät selityksensä.
Vaikka tämä on viimeinen Komisario Koskinen -sarjan kirja, niin kirjailija Jokinen on kertonut aikovansa jatkaa kirjoittamista, mutta ilman aikarajoituksia ja julkaisupaineita. Koskiseenkin hän on sanonut ehkä palaavansa yksittäisinä kirjoina, ja kertovansa ehkä Koskisen eläkepäivien vietosta.
Viimeisenä työpäivänään Koskinen vihdoin keksii mistä kadonnutta terapeuttia pitää etsiä. Hän menee paikalle yksin, keksii mieleisensä juonen ja löytää kadonneen.
Arkista jännitystä riittää Koskisen eläkkeelle siirtymiseen saakka.
