Håkan Nesser: Elävät ja kuolleet Winsfordissa

Osta kirja itsellesi

Håkan Nesser on mestarillinen sekä rikosjuonien että miljöiden kuvaajana. Hänen edellinen suomennettu kirjansa sijoittui osin Isoon-Britanniaan, ja tämä nyt käsillä oleva Elävät ja kuolleet Winsfordissa Exmoorin nummille. On myöhäinen syksy. Aina on pimeää. Aina sataa tai on ainakin hyvin kosteaa. Taloja on harvassa ja niissäkin palelee. Ruotsalainen tv-persoona Maria on jättänyt taakseen mukavan elämän aviomiehensä, kirjallisuuden professori Martinin, kanssa. Maria vaeltaa nummilla seuranaan uskollinen Castor-koira, mutta missä on Martin? Mitä on tapahtunut Marian entiselle elämälle, miksi hän elää nyt incognitona tällaisessa middle-of-nowhere -maisemassa?

Marian, Martinin sekä heidän lastensa Gunvaldin ja Synnin ja pariskunnan ystävien tarina alkaa hiljalleen kiertyä auki romaanin edetessä, ja ilmeisesti Martinin kohtalo on ollut todella karu; hän saa maksaa rikkomuksistaan viimeisen päälle. Mutta niin saa Mariakin. Joku seuraa häntä, vai seuraako? Tietääkö joku hänen pahat tekonsa? Vai onko Winsfordin luonto se tuomari, joka lukee Marian rangaistuksen? Luonto on romaanissa koko ajan väkevästi läsnä, toisaalta viattoman luontokappaleen Castorin, toisaalta uhkaavan nummimaiseman muodossa:

”Seistessämme paikallamme puoli minuuttia tai minuutin tuntui siltä kuin veden solina ympärillämme olisi voimistunut ja terävöitynyt, ja äkkiä ilman halkaisi hallusinatorinen linnun kirkaisu, tällä kertaa jonkin muun kuin fasaanin. Katsahdin viimeisen kerran pimeään ullakkoikkunaan ja pääsin lopulta liikkeelle. Tuntui kuin olisi tapahtunut jotain peruuttamatonta, en tiedä mitä.”

Vuoden kääntyessä kohti joulua ja päivien muuttuessa yhä pimeimmiksi romaanin
pahaenteinen tunnelma kasvaa luku luvulta niin, että se hipoo jo kauhua, mutta ihan täyttä synkkyyden mustuutta kirja ei sentään ole, vaan Maria luo muutamia toimiviakin ihmissuhteita yksinäisyytensä lievittäjäksi. Mutta menneisyys on kaikkialla, ja hän saa huomata, ettei sitä pääse koskaan pakoon.

Vaikuttava kirja, ei ehkä varsinainen hyvän mielen synnyttäjä, mutta suositeltavaa lukemista kuitenkin.

Tuija

Olen Tuija ja olen suhtautunut intohimoisesti kirjoihin ja lukemiseen jo yli 50 vuoden ajan. Myös työni on kirjojen parissa puurtamista, sillä toimin tietopalveluneuvojana Tampereen yliopiston kirjastossa. Luen mieluiten kaikkea laatukirjallisuutta dekkareita ja tyttökirjoja unohtamatta. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.