Erkki Jormanainen: Hoilolan kylä komia

Osta kirja itsellesi

(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)

Runon äärellä tässä ollaan, mutta älkäämme pelästykö, vaikka peräti kalevalamittaisen runon – tuon aataminaikaisen. Sillä ex-lehtimies Erkki Jormanainen hivuttaa runonsa hiljallensa nykypäiviin iskien tietokoneensa tulille:

“Hevit kohta hilkuttelen, revin rokkia rajusti, euroviisuja vetäisen, ratoksenne rallattelen, sometusta sottaelen, maanittelen mainoksia.”

Tosin pian pois kääntyen, perääntyen pakon edessä, kun tietokone teki tepposensa:

“Tilttasipa tietsikkani, piippasi pahemman kerran, taplettini tulta tuiski

Ja pah! – ‘Bitit karkas portahalle, paineli pihan perille’.

Tekopeliä koko nykyaika. Toista se oli ennen ja on edelleenkin, jos vain osautuu paikkoihin, missä ihminen on omimmillaan: luontoon, luontoon rousseaulaiseen. Siellä on kaikki tarvittava lepoon ja rauhaan.

Siellä on myös eläväisten eläinten kirjo; runoilija löytää ainakin matikanmötikän, pupun, hiiren, saunapöllön, saukon, ‘mehon’, närhen, pullasorsan, ketun, majavan, oravan, kissan, hirven ja – tassun jäljet itse metsän kuninkaan.

Niin ja mustikat, mesikat, mansikat. Nauttii nuotiokahvit ja kosken kuohuloista kuulee, että on aika kirjata kaikki autuudenhyvä ylös: “Käski kehno pännän panna kynäilemään kylläksensä.”

Kuulijaa jää runoilija kaipailemaan: “lukijoita laatuisia, kommentoijia kovasti, teitä kaipaan yhtä kaikki.” Eivät oikein riitä tienoon risuaijan-käki tahi variksen aploodit saati harakan kumarrukset.

Niinhän ne muutkin runoilijat pienine painoksineen. Valitettavasti, vaikka runoista löytyy helpoiten ihmisyyden ydin – se minä ja minuus.

Erkki Jormanaisen runoja ilmestyi jo aiemmin tänä vuonna Seitenviis-juhlakirjassa ja lisää tässä Erkin omakustanteessa, joka on kiitos ja ylistys kotikylä-Hoilolalle Pohjois-Karjalassa. Mukana kirjassa on pohjustus kotikylän historiasta sekä kalevalaisen oppi-isän Reijo Erttolan Runo on kuin ruista söisi -runoelma.

Omat runonsa Jormanainen on niputtanut kuvaavan otsikon alle: Tuuli soitti, metsä lauloi.

Niin ne tekivät – lumolla. Huumorilla ja herkkyydellä.

close

Tilaa Kirjavinkit sähköpostiisi

Haluatko saada uudet kirjavinkit sähköpostiisi joka maanantai? Tilaa uutiskirjeemme tästä!

Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt, että lähetämme sinulle sähköpostia ja lisäämme sähköpostiosoitteesi osoiterekisteriimme. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa. Kirjavinkit.fi:n rekisteriseloste.
(Erityisesti uudet kotimaiset julkaisut on usein, ei aina, saatu kustantajalta arvostelukappaleina. Se, mistä kirja on saatu, ei vaikuta siihen, kehummeko vai emme.)

hikkaj

SUOMEN ARVOSTELIJAIN LIITON eli SARVin JÄSEN ilman sarvia ja hampaita - myös lukiessa. Opettaja - ollut. Kieli kaikki kaikessa - suomen kieli. Ei Kilven voittanutta - Volterin eikä Eevankaan. Kotiblogipottu. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Aikaisempia kirjavinkkejä

Ladataan lisää luettavaa...