Riikka Ala-­Harja: Kevyt liha

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Saara on valosuunnittelija teatteriryhmässä, joka työstää esitystä Jussi Parviaisen näytelmästä Jumalan rakastaja. Tässä näytelmässä puhutaan paljon ruumiista, lihallisuudesta, miehen ja naisen suhteesta, ja näistä asioista puhutaan myös Ala-Harjan romaanissa.

Saara on käynyt läpi avioeron ja elää yhdessä Martti­-poikansa kanssa mutta sitten hän tapaa 25 vuoden takaisen miesystävänsä Jarnon, jolla tälläkin on Martti-­niminen poika. ­ Tällä yksityiskohdalla oli varmaankin joku merkitys, mutta sitä en oikein ymmärtänyt, eikä Jarnon Martti sitä paitsi kirjassa juuri esiintynytkään. Saara ja Jarno aloittavat suhteen ja tapailevat minkä Marteiltaan pystyvät, mutta onko vanhan rakkauden lämmittämisellä tulevaisuutta?

Saara on voimakas ja vähän karskikin nainen. Kirjassa puhutaan moneen otteeseen hänen kuntoilustaan, suuresta hauiksestaan ja voimakkuudestaan sekä siitä, miten Jarno on häntä pienempi ja heiveröisempi. Ruumiillisuuden ohella naista ja miestä verrataan tuon tuostakin toisiinsa yhteiskunnallisina olioina. Saara pohtii elämäänsä naisena, sitä miten on tuntenut itsensä aina vähäpätöisemmäksi kuin miehet, vaikka onkin monella tapaa pystyvä ja voimakas. Naisen rooli tuntuu yhä olevan se kliseinen heikompi astia, holhoaja ja huolenpitäjä. Kun Panu, Saaran teatteriryhmän ohjaaja, puhuu Jumalan rakastajan Juska Paarman kujanjuoksusta ja voimainkoettelusta, Saaran mieli on kirpeänä: ”Olen hiljaa, en sano mitään, vaikka haluaisin lisätä, ettei kukaan koskaan puhu naisen kujanjuoksusta. Ei semmoista käsitettä ole. Ei kukaan puhu naisen voimainkoettelusta. Eikä filosofisista pohdinnoista, ainakaan tosimielessä, ilman naistenlehtilässytystä.”

Kevyt liha on mielenkiintoinen romaani ja luin sen pikaisesti läpi, vaikka ei se sitten ihan kaikkia lupauksiaan lunastanutkaan. Ehkä tasa­-arvopohdinnat, niin tärkeitä kuin ne ovatkin, tuntuivat moneen kertaan kuulluilta, ja rakkaustarinankin päätös oli aika ennalta­-arvattava. Hyvin lukukelpoinen kirja, ei kuitenkaan niin väkevä kokemus kuin Ala­-Harjan edellinen romaani Maihinnousu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *