Aki Ollikainen: Kristuksen toinen tuleminen

Kristuksen toinen tuleminen

Osta kirja itsellesi

(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)

Kristuksen toinen tuleminen -romaanin tapahtumat sijoittuvat aikaan ennen Suomen itsenäistymistä, ensimmäisen maailmansodan vuosiin 1914–1916. Sota vaikuttaa ja idän uhka tuntuu kirjan ihmisiin.

Romaani on vähistä sivuistaan huolimatta – tai ehkä juuri sen takia – hyvin vahva ja vangitseva. Tunnelmien ja ihmissuhteiden kuvaus on vihjeenomaista, kutsuu lukijan aktiiviseksi. Kieli on runollista, kaunista, luonto on siinä voimakkaasti läsnä. Kuten esimerkiksi tässä, jossa kuvataan ensimmäisen maailmansodan alkuvaiheita: 

”Suuri ristilukki oli kutonut verkkonsa Euroopan ylle. Se ahmi pauloihinsa juuttuneita ihmishyönteisiä, sieppasi yhden Galitsian kenttien mudasta, toisen Verdunin juoksuhaudasta… Verkko oli valtavan kokoinen, se ulottui aina mantereen laidoille asti. Verkon reunoilla kipittivät kapeita lankoja pitkin pienimmät hämähäkit, jotka raahasivat piikkilankaa, kenttäpuhelimia, kuparia, nikkeliä… kohti seitin keskustaa.”

Seitin keskustassa julma lukki sitten jauhaa pikkuhämähäkkien tuoman saaliin harmaaksi massaksi ja kutoo sen ympärille sotasankaruuden vaipan. 

Sodan lisäksi elämää uhkaa kulkutaudit, tuberkuloosi jyllää eikä siihen ole vielä löydetty parantavia lääkkeitä. Ihmisten elämä näyttää monin tavoin vaikealta. Luonnosta ihmiset saavat lohtua, se on elämänvoiman lähde, antaa perspektiiviä, siinä on jotain pysyvää ja pyhää.

”Hento pilviharso oli laveerattu taivaalle, joka kaartui katedraalin kupoliksi heidän ylleen. Kuohuvan veden kaiuissa Aarne oli kuulevinaan jumalten laulun. Hän tunsi ihmisen ja maailman ykseyden vesimassojen iskiessä vasten graniittia – ääniaalloissa, jotka lävistäessään hänen kehonsa vavisuttivat solujen seinämiä.” 

Romaanissa on kaksi tarinalinjaa. Toinen kertoo oopperalaulaja, tenori Aarne Odenista. Aarne sairastuu kesken maaseutukiertueensa tuberkuloosiin, passitetaan tuberkuloosiparantolaan, joutuu viettämään siellä kuukausia. 

Toinen seuraa suuruudenhullua, omavanhurskasta saarnamies Kustaa Anttolaa. Yhden saarnansa aikana Kustaa näkee vähä-älyisen Viljaamin seisovan ikkunan takana. Valon heijastuessa Viljaamiin Kustaa saa näyn, että itse Kristus oli tullut kuuntelemaan hänen saarnaansa. Sen jälkeen Viljaamista tulee Kristus-Viljaami. 

Tuberkuloosista parannuttuaan Aarne joutuu osallistumaan suursotaan.  

”Tuon hämähäkinseitin vuoksi Aarnekin heitettiin mukaan suursodan akanvirtaan, antamaan oma mitätön panoksensa Mars-jumalan alttarille.” 

Tarinan loppupuolella Aarne ja Kristus-Viljaami kohtaavat, tarinalinjat yhdistyvät ja loppu on yllättävä. 

Sivuja romaanissa on vähän, mutta niiden vaikutus lukijaan suuri. Kirjan teemat tuntuvat uudelleen ajankohtaisilta. Tämänkin hetken todellisuudessa on idän uhka, kulkutaudit ja tykkien jylinä Euroopassa. Pandemian sulkuaikoina moni löysi luonnon voiman.  

Suosittelen!

Tilaa Kirjavinkit sähköpostiisi

Haluatko saada edellisen viikon kirjavinkit suoraan sähköpostiisi joka maanantai? Tilaa uutiskirjeemme tästä ja liity listan 1 171 tilaajan joukkoon! Jos haluat tietoa uusista vinkeistä nopeammin, tilaa Telegram-kanavamme!

Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt, että lähetämme sinulle sähköpostia ja lisäämme sähköpostiosoitteesi osoiterekisteriimme. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa. Kirjavinkit.fi:n rekisteriseloste.

Aikaisempia kirjavinkkejä

Ladataan lisää luettavaa...