Laura Honkasalo: Nuukaillen eli kuinka pelastin kukkaroni ja maailman

Osta kirja itsellesi

”Nykyään saatavilla on liikaa kaikkea”, Laura Honkasalo kirjoittaa uudessa kirjassaan. Sen lähtökohtana oli hänen oma elämäntilanteensa: jäätyään yksinhuoltajaksi hän joutui arvioimaan uudestaan suhdettaan rahaan, kulutukseen, shoppailuun ja ajankäyttöön. Nuukaillen ­kirja kokoaa sitten tämän arvioinnin tuloksia.

Honkasalo on elänyt lapsuutensa 1970-­luvulla varsin toisenlaisissa olosuhteissa kuin hänen omat lapsensa elävät. Ei ollut kännyköitä, tietokoneita, halpakauppaketjuja, eikä nykyisenlaista kulutus-­ ja shoppailukulttuuria. Kodin hankinnoissa oltiin paljon säästäväisempiä, samoin vaatteita käytettiin ja ostettiin harkitummin. ­ Joskus tätä kirjaa lukiessa joutui jopa muistuttamaan itseään, että Honkasalo on elänyt niinkin myöhään kuin vasta 1970­-luvulla, koska monet näistä hänen lapsuutensa arvoista ja tavoista olivat peräisin paljon varhaisemmilta ajoilta, sota­ ja pula­-aikojen säästökulttuureista ja olivat täyttä totta vielä omassakin lapsuudessani 1960­-luvulla. Mutta ehkäpä onkin niin, että vasta 1980­-luvun nousukausi toi Suomeen nykyisenlaiset tavat ja arvot.

”Ilman oleminen on nykyihmiselle käsittämätön ajatus. Kaikilla muillakin on sitä ja tätä, miksei minulla? Aivan kuin olisi ihmisoikeus saada kaikki halunsa toteutettua”, Honkasalo kirjoittaa. Kirjan sävy voisi olla saarnaava, jollei kirjailija olisi niin aseistariisuvan rehellinen. Hän myöntää itse olleensa ja olevansa vieläkin kiinnostunut vaatteista, kengistä, kosmetiikasta, lehdistä ja digitaalisen maailman monista houkutuksista. Jopa ekologinenkin kuluttaminen, siis kierrätys ja kirpputoreilta osteleminen, voi olla koukuttavaa, ja lisäksi suuren osan kierrätyksen kustannuksista maksavat välillisesti halpatyövoiman maat, joihin jätteet ja kierrätystavarat kuljetetaan. Ei ole varsinaista nuukuutta ostella sinänsä halvalla kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksista ja sitten taas kantaa kotoaan kassikaupalla tavaraa takaisin kierrätykseen. Itse tekeminenkin saattaa Honkasalon mukaan muuttua säästäväisyydestä tuhlaavaksi, kun lanka­, kangas­ ja askartelukaupoissa hamstrataan ihanuuksia kuin lapsi karkkikaupassa, ja ompeluksia ja askarteluja kerääntyy tarpeettomina nurkkiin. ­ Liiallisesta nuukuudesta hän kuitenkin varoittaa. Piheys saattaa muuttua itsetarkoitukseksi, jolloin elellään muiden siivellä tai erakoidutaan kokonaan.

Nuukaillen oli minusta varsin viehättävä kirja tyyliltään ja tärkeä lähtökohdiltaan. Sen suurinta antia eivät suinkaan olleet hieman niksipirkkatyyliset käytännön neuvot, vaan yleisajatus: tavara ei todellakaan tee onnelliseksi. Vähempikin riittää.

Tuija

Olen Tuija ja olen suhtautunut intohimoisesti kirjoihin ja lukemiseen jo yli 50 vuoden ajan. Myös työni on kirjojen parissa puurtamista, sillä toimin tietopalveluneuvojana Tampereen yliopiston kirjastossa. Luen mieluiten kaikkea laatukirjallisuutta dekkareita ja tyttökirjoja unohtamatta. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.