JieJie ja hänen pikkuveljensä DiDi elävät aavikolla, sivilisaation raunioilla, missä vedensaanti on ainainen ongelma. Silloin tällöin he saavat kuitenkin puhelinkopista yhteyden suojatussa Oasis-kaupungissa työskentelevään äitiinsä, jonka he pääsevät näkemään kenties joskus tulevaisuudessa. Erään kerran he kuitenkin löytävät kaupungin kaatopaikalta rikkinäisen androidin. Voisiko androidista olla lapsille jotain apua, ehkä se voisi olla heille jopa äiti?
Guojingin lohduton tulevaisuudenvisio kertoo rappeutuvasta maailmasta, jossa vähän kaikki on mennyt pieleen. Jos ihminen haluaa pärjätä, se onnistuu vain tulemalla entistä enemmän koneen kaltaiseksi, pieneksi rattaaksi yhteiskunnan armottomassa koneistossa. Toisaalta koneista on tullut entistä enemmän ihmismäisiä, ja niin ne voivat tehdä tehtäviä, jotka ennen kuuluivat ilman muuta meille.
Kuulostaa tutulta, mutta ennen kaikkea tarina on paljon velkaa nyky-Kiinan tilanteelle. Tarina ottaa suoraan kantaa niin sanottujen jälkeen jätettyjen lasten tilanteeseen eli miljooniin lapsiin, jotka hukou-järjestelmän vuoksi eivät voi elää ja opiskella samalla paikkakunnalla kuin missä heidän vanhempansa työskentelevät. Maaseudulla elävät lapset ovat tyypillisesti isovanhempiensa hoidossa, mutta joskus ihan vain heitteillä.
Tapahtuuko itse tarina Kiinassa on epäselvää, mutta ei sillä ole niin väliäkään. Guojingin piirtämä maailma ei tunnu niinkään miltään tietyltä paikalta kuin surrealistiselta painajaiselta, jossa loputtomat pölymyrskyt uhkaavat hukuttaa alleen paitsi hahmot, myös koko sivilisaation rippeet. Lyijykynällä tehty toteutus tuo tähän visioon uskottavuutta, lopputulos näyttää hyvällä tavalla tummanpuhuvan sottaiselta.
Ottaen huomioon, miten kamala paikka tarinan maailma on, niin itse tarina onkin sitten ihan älyttömän sympaattinen. Ihan totta! Ei tässä nyt kannata yksinkertaisesta tarinasta enempää paljastaa, mutta mitään pahan mielen lukemista ei ole luvassa. Kontrasti tarinan lempeän viestin ja toisaalta kovan maailman välillä on todella toimiva, se estää sarjakuvaa lipsumasta liian lässyksi. Yllättävä sarjakuva, suosittelen!








