Oudot naapurit alkaa tilanteesta, jossa aviokriisin kanssa painivan Lenan naapuriin muuttaa eläkeläispariskunta. Henry ja Marielle Morgan vaikuttavat kunnollisilta. Lenan parisuhde on kriisissä, ja häntä ahdistaa ajatus siitä, että hänen poikansa Rufus muuttaa pian pois.
Rufus tekee kouluunsa mediaprojektia, ja Lena nauhoittaa hänelle yöllisiä ääniä. Nauhoittaessaan niitä hän sattuu kuulemaan naapureidensa keskustelun, jossa he vaikuttavat suunnittelevan rikosta. Lena ei voi jättää tätä asiaa rauhaan, vaan alkaa tutkia asiaa.
Juonessa on hieman Hitchcockin Takaikkuna-elokuvan piirteitä, ja ne ovat paras osa kirjaa. Tarina kulkee useassa aikajanassa ja monien hahmojen kautta. Tästä huolimatta Oudot naapurit on varsin nopealukuinen teos. Tarina vaatii lukijalta heittäytymistä, sillä mukana on muutamia epäuskottavia käänteitä. Se ei ole ongelma, jos osaa olla ottamatta tarinaa liian tosikkomaisesti.
Claire Douglasin päähenkilöt ovat usein tavallisia naisia, jotka kohtaavat epätavallisia ongelmia. Lena ei siinä mielessä ole poikkeus. Aviokriisi ja tyhjän pesän syndrooma ovat samastuttavia tilanteita, jotka tekevät Lenasta sympaattisen. Samalla hän käyttäytyy useimmiten tyhmästi, ja hänessä on hyvin vähän kiinnostavaa. Edes hänen luonteeseensa ei oikein saa minkäänlaista otetta.
Oudot naapurit on Douglasin kolmas suomeksi käännetty teos. Sitä voi suositella kevyttä jännityskirjaa kaipaaville.





