Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Katri Tapolan kirjoittama Päivänvarjotyttö ei näytä aivan tavanomaiselta kotimaiselta kuvakirjalta, eikä sitä olekaan. Kirja kertoo talvesta, jonka mukana tulee sota. Talvi on pitkä, mutta lopulta koittaa kevät, sota päättyy ja aurinko nousee lumisten vuorten takaa. Kaksikielinen kirja on suomeksi ja dariksi, ja sen on kuvittanut Sayed Mohammad Munir, afganistanilainen kuvittaja ja kalligrafi.
Darinkieliset teokset ovat Suomessa perin harvinaisia, vaikka farsi (dari on farsin Afganistanissa puhuttu muoto) onkin Suomen seitsemänneksi yleisin vieras äidinkieli. Siksi on erinomaista, että tälläkin kielellä ilmestyy Suomessa ylipäänsä jotain. Kirjan kaksikielisyys auttaa tekemään darin kieltä ja kulttuuria tutummaksi myös suomalaisille lukijoille.
Kuten todettua, kirjan kuvitus poikkeaa selvästi kotimaisten kuvakirjojen tyylistä. Ei yksin hyvässä; kirjan kuvitus on paikoin varsin jäykkää ihmishahmojen osalta, enkä ihan ymmärrä, miksi osa henkilöistä on täysin mustavalkoisia ja osa taas tavanomaisesti väritettyjä. Sinänsä kirjan kuvitustyyli, jossa kuvat ovat yhdistelmä tussiväritystä ja värityksen päälle piirrettyjä ääriviivoja, on osaavaa. On vaikea kuvitella, että kukaan suomalainen kolmikymppinen kuvittaja (Munir on syntynyt 1993) tekisi tällaisella tyylillä.
Lasten kuvakirjoissa näkisin enemmän sitä, että kaikenkielisiä lapsia altistettaisiin enemmän eri kielille ja kirjoitustavoille, ja eri kulttuureihin perustuville tarinoille. Myös Suomessa asuvien darin- ja farsinkielisten lasten olisi hyvä saada käsiinsä laadukasta lastenkirjallisuutta omalla äidinkielellään. Siksi Päivänvarjotyttökin on tutustumisen arvoinen teos.
