David Walliams: Poika ja mekko

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Dennis on 12-vuotias tavallinen poika, joka pelaa jalkapalloa. Hän on kiinnostunut myös naistenvaatteista ja muodista. Sitä hän ei tosin uskalla kertoa isoveljelleen tai isälle, joka on rekkakuski. Dennisin vanhemmat ovat eronneet, eikä äiti asu enää kotona. Äidistä on jäljellä enää vain valokuva, missä hän poseeraa kauniissa keltaisessa mekossaan. Dennis on usein surullinen. Harmaa elämä kuitenkin muuttuu, kun hän tutustuu Lisaan, koulun kauneimpaan tyttöön. Uskaltaako Dennis silloin vihdoinkin pukeutua mekkoon?

Dennisin tarina lähtee vetävästi liikkeelle, ja meno jatkuu vauhdikkaana loppuun asti. Kirjassa on paljon nasevaa huumoria ja hauskoja sivuhahmoja kuten lähikauppias Raj. Välillä kuitenkin pelottaa lässähtääkö kirjan perusteema, erilaisuuden hyväksyminen, kliseiseksi selkääntaputteluksi. Että vain annetaan kaikkien kukkien kukkia. Myös niiden poikien, jotka pukeutuvat mieluummin mekkoihin. Vanhempi lukija voi ajatella kirjan kertovan seksuaalisesta identiteetistä, mutta siitä ei varsinaisesti ole kyse. Dennisin perheessä  avioero ja äidin poissaolo ovat kiellettyjä puheenaiheita. Pojalle muoti ja etenkin äidin keltainen mekko valokuvassa edustavat kaikkea sitä kaunista ja hyvää, mitä hän kaipaa elämäänsä niin kipeästi. Dennis etsii kauneutta, joka nostaisi hänet arjen yläpuolelle.

Liian vakavaksi ja mietteliääksi, Walliamsin kirja ei kuitenkaan mene. Teoksessa on paljon erikoisia ja hulluja juonenkäänteitä, jotka tuuppivat lukukokemuksen ilon puolelle. Walliamsin tarinankerronnan esikuvaa ei tarvitse miettiä kauaa. Etenkin tapa,  jolla typeriä aikuisia kirjassa käsitellään, muistuttaa paljon Roald Dahlia. Voi tietysti olla, että mielleyhtymät Dahliin johtuvat Quentin Blaken kuvituksesta.

Kirjan kirjoittaja David Walliams on tunnettu brittikoomikko. Hän on tehnyt uraa myös lastenkirjailijana. Pojan ja mekon suomennos on erinomainen. Quentin Blaken kuvitus on runsasta ja tukee hyvin tarinaa. Tekstin nasevuus ja juonenkäänteet viihdyttävät varmasti nuoria lukijoita. Aikuislukijana olisin kaivannut tarinaan vähän enemmän syvyyttä. Etenkin äidin poissaoloa olisi voitu selittää ja kuvata paremmin. Mutta täytyy muistaa, että lapsillehan tämä kirja on kirjoitettu.

Kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *