Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Myrsky on nousemassa, pahin myrsky 20 vuoteen. Pienen rannikkokylän asukkaat suojaavat ikkunoitaan ja valmistautuvat pahimman varalle. Äiti lähettää 13-vuotiaan Eelin vielä katsomaan, miten vanha lasinpuhaltaja pärjää syrjäisessä erakkomökissään. Eeli saa matkaseuraksi isoveljen ja tämän tyttöystävän.
Lasinpuhaltajasta kerrotaan huhua, että edellisen suuren myrskyn aikaan tämä loihti jostain elävän ukkosenjohdattimen, Salama-Anterin, joka taltutti myrskyn. Onnistuisikohan se uudestaan? Mutta nämä ovat vain vähän hämäriä huhuja ja lasinpuhaltaja on nykyään erakoitunut eikä puhu sanaakaan.
Salama-Anterin tunnelma on sähköinen. Yksityiskohtiin ei tartuta, ympärillä on selvästi jotenkin mielenkiintoinen maailma, jota Anne Muhonen ei juuri avaa. Kirja on kirjoitettu säeromaaniksi, mutta kallistuu vahvasti sinne helppolukuisempaan päähän säeromaanien spektriä. Kielellä ei erityisemmin taiteilla; nyt kerrotaan jännittävää tarinaa. Tarinassa on kyllä hurjiakin elementtejä ja pelottavia kohtauksia.
Kirjassa on kuvituksena hienoja linopainokuvia ja muutama sarjakuvasivu, joilla pääasiassa kuvitetaan takaumia. Muhonen on taitava kuvittaja, mutta sarjakuvien muusta kirjasta erottuva tyyli ei tässä nyt erottunut edukseen, vaan pikemminkin rikkoi tunnelmaa. Kirjassa on muuten mystistä tunnelmaa ja kirjan maailmassa kiehtovia piirteitä, mutta sarjakuvat tuntuvat ankkuroivan tarinaa tylsän tavalliseen maailmaan.
Helppolukuista, tunnelmallista ja kauhuntäyteistä nuortenkirjaa etsiville Salama-Anteri on kuitenkin tutustumisen arvoinen teos.
