Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Mitä jooga on? Useimmille sana tarkoittanee intialaislähtöistä voimistelua, jossa vääntäydytään erilaisiin asentoihin. Joku osaa erotella erilaisia joogalajeja, kuten astangajoogan tai hathajoogan, ja joku tietää, että joogaan liittyy myös joogafilosofiaa pelkän voimistelun lisäksi. Viime aikoina on keskusteltu siitä, onko jooga pohjimmiltaan hindulaisuutta, ja siksi sopimatonta vaikkapa suomalaisiin kouluihin ja kristityille.
Jooga on sen verran monimutkainen ilmiö, että näihin kysymyksiin ei ole yksinkertaisia vastauksia. Pitkään joogaa harjoittanut ja tutkinut Matti Rautaniemi pyrkii tässä teoksessaan kuitenkin avaamaan joogaan liittyviä kysymyksiä monelta kantilta. Aikaisemmassa Joogan historia -teoksessaan Rautaniemi on käynyt perusteellisesti läpi joogan historian, joten tässä teoksessa pääpaino on muualla.
Kerrataan kuitenkin lyhyesti. Esimoderni jooga on Intian uskontojen parissa muotoutunut pelastusoppi, joka oli menetelmä vapautua jälleensyntymien kiertokulusta. Tämä joogan muoto on hyvin vahvasti kietoutunut Intian uskontoihin. Modernit joogan muodot taas syntyivät 1800-luvulla intialaisen ja länsimaisen kulttuurin vuorovaikutuksessa, ja näissä pääpaino on erilaisissa asento- ja hengitysharjoituksissa, mutta myös meditaatio ja mantrat kuuluvat asiaan. Lisäksi on paljon postmodernia joogaa, jossa joogan voimistelullisia elementtejä yhdistellään ties mihin muuhun.
Rautaniemi peräänkuuluttaa kirjassaan joogasivistystä. Sivistynyt joogi tuntee joogan historian, filosofian ja oman harjoituksensa. Hän tietää, miksi harjoittaa joogaa ja osaa valita oikeat harjoitukset. Hän voi olla sitoutunut johonkin tiettyyn joogasuuntaukseen tai rakentaa oman harjoituksensa itse, ja hän ymmärtää, ettei hänen tulkintansa joogasta ole koko totuus.
Joogasivistyksellä Rautaniemi näkee kolme peruspilaria: harjoituksen, filosofian ja tutkimuksen. Kaikki lähtee omasta harjoituksesta, oli se asanaharjoitusta tai jotain muuta. Tiedonjanoinen joogi myös tietää, miksi hän harjoittaa joogaa. Filosofiakin on tärkeää, sillä Rautaniemen mukaan jooga ei ole harjoitus, johon liittyy filosofia, vaan filosofia, josta voi juontaa erilaisia harjoituksia. Lisäksi tarvitaan joogatutkimusta, joka tarkastelee joogaa laaja-alaisesti ja ulkoa päin.
Onko jooga sitten uskonnonharjoittamista? Kyllä ja ei. “Joogassa ei ole kyse uskosta, vaan tiedosta. Joogan harjoittaminen ei vaadi ihmistä uskomaan mihinkään. Se ei edellytä kuulumista mihinkään ryhmään, eikä se edellytä hyväksymään mitään dogmeja.” On jokaisen henkilökohtainen asia, näkeekö harjoituksensa uskonnollisena vai ei. Tiedonjanoinen joogi luo itse oman suhteensa joogan uskonnollisiin ulottuvuuksiin – ja ne uskonnolliset ulottuvuudet ovat kyllä siellä taustalla, joten jos oma uskonnollisuus ei siedä minkäänlaista yhteyttä hindulaisuuteen, jooga kannattaa jättää välistä. En kuitenkaan olisi huolissani lasten satujoogasta tai meditaatioharjoituksista, enkä pidä kristillistä joogaakaan mahdottomana.
Tiedonjanoinen joogi on oivallinen tapa syventää omaa joogaharjoitustaan. Se antaa paljon ajattelemisen aihetta. Kirjaa voi hyvin selailla sieltä täältä. Alusta loppuun luettuna kirjassa on jonkun verran toistoa, mutta ei ongelmaksi asti. Hakemistoa jäin kaipaamaan, mutta onneksi sisällysluettelo on ainakin perinpohjainen.
