Anne Holt: Tuntematon uhka

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Hanne Wilhelmsen on palannut! En ole lukenut hänen tutkimuksistaan pitkään aikaan, kun edellinenkin kirja, Agatha Christien henkeen kirjoitettu 1222 (2008) jäi minulta jostain syystä väliin. Ei silti, ei Hanne valitettavasti ole mikään ilopilleri vieläkään. Hän istuu kyynisenä pyörätuolissa, eivätkä läheisimmät ihmiset, puoliso ja tytär, oikein jaksa kirkastaa hänen synkkäsävyistä elämänkatsomustaan, vaikka hän heitä kovasti rakastaakin.

Eikä Billy T:lläkään tahollaan kovin lujaa mene. Hänellähän on lapsia usean eri naisen kanssa, mutta nyt parikymppinen Linus on jostakin syystä halunnut tulla Billyn kanssa asumaan, ja vähitellen isä on alkanut kovasti pelätä poikansa puolesta: tämän elämäntavat ovat niin outoja, että Billy pelkää poikansa kääntyneen äärimuslimiksi. Onhan terrorismin uhka Oslossa suuri. Maa on vieläkin aivan vereslihalla Utøyan tapahtumien vuoksi. Vain neljä päivää myöhemmin Oslossa räjähtää peräti kaksi kertaa muutamien väärien hälytysten lisäksi.

Samaan aikaan Hanne otetaan mukaan selvittämään vanhoja kylmiksi jääneitä rikostapauksia, cold cases, kuten niitä kutsutaan. Hän saa avukseen Henrikin, joka on vähän outo sekä ulkonäöltään että persoonallisuudeltaan: hänellä on valtavan iso pää ja huomattavan suuri aataminomena, ja hän kärsii jonkinasteisesta Touretten ja Aspergerin oireyhtymien sekamuodosta. Työparilla alkaa kuitenkin mennä hyvin, ja selvitettävänä ollut nuoren tytön katoaminen toistakymmentä vuotta sitten osoittautuu tärkeäksi myös nykypäivän tapahtumien kannalta. Mutta siihen tarvitaan Hannen teräviä aivoja ja Henrikin sitkeää kenttätyötä.

Tapahtumia siis riittää, ja keskeisten henkilöiden, joita riittää vielä reilusti yllämainittujen jälkeenkin, ominaispiirteet tulevat hyvin esille. Ehkäpä kirjan keskivaihetta olisi silti voinut vähän tiivistää, huomasin olevani kaikesta tapahtumien ryöpystä huolimatta hieman pitkästynyt. Islamiin kohdistuvaa saarnaa ja opetusta oli mahdollisesti vähän liikaa. Mutta hyvä kirja tämä oli ja suosittelen sitä lämpimästi kaikille pohjoismaisten dekkarien ja erityisesti Hanne Wilhelmsenin ystäville, etenkin kun luin jostain sen vähän surullisen tiedon, että Tuntematon uhka on Wilhelmsen-sarjan toiseksi viimeinen kirja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *