Tutkinnan tässä vaiheessa voimme kertoa

Tero Haapala ja Göran Wennqvist: Tutkinnan tässä vaiheessa voimme kertoa

Keskusrikospoliisin rikosylikomisariot Tero Haapala ja Göran Wennqvist työskentelivät kauan poliiseina ja osallistuivat moniin julkisuudessa olleiden tapausten tutkintaan. Tutkinnan tässä vaiheessa voimme kertoa -kirjassa raotetaan varovaisesti osaa jutuista.  Haapala ja Wennqvist ehtivät työskennellä poliiseina vuosikymmeniä. Kokemusta kertyi p... Lue koko vinkki »
Sarjamurhaajia idästä

Katariina Bröms: Sarjamurhaajia idästä : Neuvostoliiton aika

Katariina Bröms pitää Ikkunat kii -nimistä, venäläiseen rikollisuuteen keskittyvää podcastia. Sarjamurhaajia idästä on hänen toinen itärikollisuutta käsittelevä kirjansa.  Sarjamurhaajia idästä esittelee viisi sarjamurhaajaa, jotka tekivät hirmutekonsa Neuvostoliitossa. Vaikka julkisesti Neuvostoliitossa ei ollut sarjamurhaajia, neuvostomurhaaja... Lue koko vinkki »
Musta metsä

Eija Piekkari: Musta metsä

Eija Piekkari on tuottelias ja tarmokas murharouva: Kristiina Elo -sarja on ehtinyt jo kuudenteentoista osaan, ja Krissellä työtovereineen on yhä vauhti päällä. Tosin kaikki he tuntuvat hieman vanhenevan, kollegat vaihtuvat ja jäävät eläkkeelle, ja Krissen perheessäkin lapset kasvavat ihan kiitettävästi jäämättä ikuisiksi tenaviksi, kuten dekkarisa... Lue koko vinkki »
Kuvien takana kuolema

Jaana Lehtiö: Kuvien takana kuolema

Porvoolaisen Jaana Lehtiön dekkarisarja, joka kertoo komisario Juha Muhosen tutkimuksista, on kotimaista cozy crime -tyyliä parhaimmillaan. Totta kai jokaisessa osassa tapahtuu murha, usein kaksikin, mutta väkivaltaa ei juurikaan kuvata eivätkä lapset tai nuoret ole uhattuina. Tällaisille kirjoille lienee paljon kysyntää, ja itsekin luen niitä aina... Lue koko vinkki »
Tuhkayö

Ragnar Jónasson: Tuhkayö

Tuhkayö-dekkarin taustana on ihan todellinen tapaus, monen muistama Eyjafjallajökull-tulivuorenpurkaus Islannissa maaliskuussa 2010; se levitti tuhkaa ympäri Eurooppaa ja sekoitti lentoliikenteen. Tuhkan harmaus tuntuu yhä kesäisessä Siglufjörðurin pikkukylässä. Sinnehän vastavalmistunut poliisi Ari Thor tuli töihin aiemmin ilmestyneessä Lumisokea-... Lue koko vinkki »
Sen maksaa minkä tilaa

Seppo Jokinen: Sen maksaa minkä tilaa

Kevään tapaus on kun on treffit komisario Koskisen kanssa, sillä se on aina jotain niin luksusta. Sakari Koskista ehtii vuoden mittaan tulla jo suoranainen ikävä, koska on niin tottunut siihen, että säännöllisesti on kohtaaminen. Tampereella oli sattunut taas niin kummallisia henkirikoksia, että komisario Koskinen porukoineen on ollut ihan heli... Lue koko vinkki »
Syntiuhrit

Jeanette Bergenstav: Syntiuhrit

Ruotsalaisia dekkarisarjoja ilmestyy ahkeraan tahtiin, ja jossain vaiheessa olin jo varma, etten ala seurata enää yhtään uutta sarjaa, kun entisetkään eivät tahdo oikein pysyä mielessä lukuisine henkilöineen. Toisin kuitenkin kävi, kun luin ennakkotietoa tästä Jennifer Sundin -sarjan aloittajasta. Ehkäpä minua piintyneenä koiraihmisenä siinä kiinno... Lue koko vinkki »
Nousuvesi

Ann Cleeves: Nousuvesi

Komisario Vera Stanhopesta on tullut minulle ikään kuin vanha ystävä, tapaan hänet sitten kirjan tai tv-sarjan parissa: hän on keski-ikäinen, ylipainoinen, vaatetyyleistä piittaamaton yksineläjä, mutta samalla hän on uskomattoman skarppi rikostutkija, jonka eloisat kastanjanruskeat silmät näkevät paljon. Eräs romaanin henkilö miettiikin tämänkertai... Lue koko vinkki »
Kostajan merkki

Christian Rönnbacka: Kostajan merkki

Porvoo ja Antti Hautalehto – ihan pettämätön juttu. Hautalehto ei saa poistua Porvoosta. No, nyt hän on siellä ja kappas kun tapaakin vanhan "ystävänsä", turkkilaisen mafiatyypin, jonka kanssa on joskus joutunut tekemisiin. Tämä kertoo Antille, että jos tämä kuolee, jos ei tee niin kuin hän haluaa! Sitä paitsi, joku oli jo kuollut golfkentälle. ... Lue koko vinkki »
Viimeinen malja

Eija Piekkari: Viimeinen malja

Aika harvassa ovat ne dekkarisarjat, joita olen jaksanut seurata kovin pitkään, jollei oteta lukuun nuoruuden kiihkeitä Agatha Christie -maratoneja, ja etenkin tämä asiantila on koskenut kotimaista tuotantoa. Jostain syystä olen kuitenkin antanut kerta toisensa jälkeen mahdollisuuden Eija Piekkarin Kristiina Elo -sarjalle enkä ole juurikaan joutunu... Lue koko vinkki »
Ajasta ikuisuuteen

Camilla Grebe: Ajasta ikuisuuteen

Camilla Grebe on suorastaan oivallinen dekkaristi, selvästi yli skandinaavisten rikosromaanien harmaan keskitason, jonka edustajia en nyt rupea tässä luettelemaan, ettei kukaan pahoittaisi mieltään. Niinpä olenkin harmistunut siitä, etten muka ole ehtinyt tutustua hänen aiempaan tuotantoonsa lukuunottamatta viime vuonna ilmestynyttä teosta Veteen p... Lue koko vinkki »
Vajoama

Tove Alsterdal: Vajoama

Tove Alsterdal on erinomainen ja erilainen dekkaristi. Hänen edellinen teoksensa, Juurakko, voitti vuoden 2021 Lasiavain-palkinnon parhaasta pohjoismaisesta rikosromaanista, mikä ei olekaan ihan pieni saavutus, kun tiedämme, miten valtava määrä dekkareita Pohjoismaissa ilmestyy. Vajoama jatkaa tätä samaa linjaa yhtä korkeatasoisena. Se on itsenäine... Lue koko vinkki »
Natriumkloridi

Jussi Adler-Olsen: Natriumkloridi

Natriumkloridi-romaanin tapahtumat lähtevät liikkeelle yli kolmekymmentä vuotta sitten tapahtuneesta autokorjaamon räjähdyksestä. Näin vanha selvittämätön tapaus joutuu tietysti poliisi Carl Mørckin johtaman osasto Q:n pöydälle, mutta pian käy ilmi, että sekä autokorjaamon räjähdyksen että parin muunkin onnettomuudeksi tai itsemurhaksi luokitellun ... Lue koko vinkki »
Rikospoliisin silmin

Niko Rantsi: Rikospoliisin silmin : tositarinoita Suomesta

Rikosylikonstaapeli ja kirjailija Niko Rantsi kuvaa kirjassaan Rikospoliisin silmin poliisin uraansa ja tutkimiaan rikoksia. Kirjassa kerrotaan myös poliisin jälkipuintitoiminnasta ja posttraumatyöpajoista, joiden avulla poliisi kykenee purkamaan näkemäänsä ja kokemaansa.  Niko Rantsi on toiminut poliisina yli 20 vuotta. Hän on tutkinut eräitä S... Lue koko vinkki »
Tuomarin lista

John Grisham: Tuomarin lista

John Grishamin aiemmasta Ilmiantaja-romaanista tuttu hahmo Lacy Stoltz tutkii edelleen työkseen amerikkalaisen tuomarikunnan erheitä. Tällä kertaa Lacyn selvitettäväksi tulee tapaus, jonka kaltaiseen hän ei ole ennen törmännyt. Lacyyn ottaa yhteyttä nainen, joka kertoo epäilevänsä hyvämaineista tuomaria sarjamurhaajaksi.  Tuomarin lista on ... Lue koko vinkki »
Kolmastoista tapaus

Åke Edwardson: Kolmastoista tapaus

Komisario Erik Winter on ratkonut murhia jo pitkään; hänen tutkimuksiaan kuvaava dekkarisarja alkoi vuonna 1999 romaanilla Enkelitanssi. Uusimman kirjan nimi onkin sitten karusti vain Kolmastoista tapaus, ei sentään Kolmas­toista murha, koska niitä on tässäkin teoksessa useampia. Liikkeelle lähdetään jo 30 vuoden takaa, jolloin aloitteleva polii... Lue koko vinkki »
Sumu

Ragnar Jónasson: Sumu

Ragnar Jónassonin trilogia poliisi Hulda Hermannsdóttirin elämästä ja murhatutkimuksista on hyvin erikoinen rakenteeltaan. Sen ensimmäinen osa, Pimeys, kuvasi eläköitymässä olevaa Huldaa, toinen osa, Saari, kertoi hänestä kymmenen vuotta aikaisemmin ja tämä viimeinen osa Sumu sitten siitäkin kymmenisen vuotta taaksepäin.  Ragnar Jónasson on vars... Lue koko vinkki »
Varjo kannoillasi

Anna Jansson: Varjo kannoillasi

Varjo kannoillasi on hyvin perinteinen skandidekkari. Siinä on kymmenen vuotta sitten tapahtunut murha, jota kylmien tapausten tutkija Kristoffer Bark alkaa käsitellä ja jonka lonkerot alkavat vähitellen ulottua myös nykyhetkeen. Vanha tapaus, opettaja Emelien murha, on ollut peräti raaka, janssonilaisittain jopa harvinaisen raaka, sillä siitä sano... Lue koko vinkki »
Varjolilja

Johanna Mo: Varjolilja

Varjolilja on toinen osa Saarimurhat -sarjasta, jossa kerrotaan poliisipari Hanna Dunckerista ja Erik Lindgrenistä. Hannasta kerrotaan sarjan ensimmäi­sessä osassa Yölaulaja, että hän on palannut Tukholmasta takaisin kotiseu­dulleen Öölantiin, jossa hänelle on vuosia sitten tapahtunut perin ikävä asia: hänen edesmennyt isänsä on syyllistynyt vakava... Lue koko vinkki »
Synkin ilta

Ann Cleeves: Synkin ilta

Onko tutunomainen aina tylsää? Onko tietyn kaavan mukaan kulkeva välttämättä kliseistä? Ei minusta, ainakaan jos on kyse niin laadukkaista brittidekkareista kuin Ann Cleevesin tuotanto. Onhan hänelläkin kuoppansa ja huippunsa, mutta Synkin ilta kuuluu ehdottomasti siihen parempaan osaan. Se on perin mielenkiintoinen ja joutuisa lukea ja vaikea lask... Lue koko vinkki »