Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Lehmuslahti-sarja jatkuu Anni Niskasen uusimmassa kirjassa Umpikujia ja ukkoskuuroja. Sarjan viides osa tuo kylälle uuden asukkaan, kun lumilautailuonnettomuudesta kuntoutuva Inari tulee kesäksi vanhempiensa mökille jatkamaan jalan kuntouttamista. Vanhastaan Lehmuslahdella asustelee Teppo-pappa, mutta muuten henkilögalleria on tässä osassa jokseenkin uusi. Toki kahvilan ja majatalon väki vilahtelevat sivuosissa.
Eläkeläiskerho on lähdössä kylpylään, ja Teppo houkuttelee Inaria mukaan.
”Tarvitsetko sinä sinne reissuun avustajaa?” Pappa taatusti kuuli sanaan piilotetut lainausmerkit, vaikkei häntä nähnytkään.
”Minäkö muka, vetreä nuori mies”, pappa käkätti.
”Eli et?”
”Kyllä.”
”Eli kyllä tarvitset vai et kyllä tarvitse?”
Kukapa osaisi arvata, millaisia avustajia eläkeläisten mukana matkustaa…
Teppo on hommannut mökille myös laiturinkorjaajan. Täytyykö piileskellä mökissä tai voiko mennä riippumattoon lueskelemaan sillä aikaa kun toinen paiskii töitä? Puusepällä oli yrityksessään töissä toinenkin tyyppi vielä silloin, kun firma otti tarjouksen vastaan, mutta tämä muutti muualle edistääkseen muusikon uraansa.
Teppo-papan elämässä on leskenä vietettyjen vuosien jälkeen romantiikkaa, ja se johtaa kihlajaiskahveihin. Ei ole helppoa tavata koko suku yhdellä kertaa, vaikka kävelykeppi ei vetäisikään huomiota puoleensa. Kysymyksiä tietysti riittää myös Kerttu-morsiamen sukulaisten puolelta.
Sukulaisten säälivät katseet olivat kertoneet kaiken oleellisen siitä, mitä hän nykyisin heidän silmissään edusti.
Kun urheilu-ura loppuu onnettomuuteen eikä oman päätöksen vuoksi, asiassa on paljon kipuilua ja tunneperäistä kuormaa työstettävänä kaiken fyysisen kuntoutumisen lisäksi. Tarvitaan monta kesän kokemusta ennen kuin Inari oivaltaa, että hän ei ole vain sinnikäs ja määrätietoinen, vaan oikeasti vahva ihminen.
