Johan Theorin: Verikallio

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Keskellä öölantilaista kalkkikivirannikkoa kohoaa Verikallio. Tummanpunainen seinämä, jonka kerrotaan olevan jäänne peikkojen ja keijukaisten välisestä taistelusta. Kauempana jo hylätyn kivilouhoksen lähettyvillä Stenvikissä sijaitsee kaksi uudisrakennusta, varsinaista luksushuvilaa, rinnakkain kivenhakkaajien pienten parakkien kanssa. Verikallio, jolla tulee olemaan tarinassa oma merkityksensä…

Kevät tekee tuloaan Öölantiin — kevät, joka tulee muuttamaan monen ihmisen elämän ainiaaksi. Tunnelma on kuitenkin synkkä ja kalsea tuuli piiskaa alvarin yllä. Turisteja ei vielä juuri näy ja liikkeellä ovat vain paikalliset asukkaat tai kävijät, joilla on joko hyviä ideoita tai omanlaisiaan suunnitelmia. Entinen merikapteeni Gerlof Davidsson saa lopulta tarpeekseen vanhainkotielämästä ja muuttaa takaisin kotimökkiinsä, vaikka se ei olekaan enää kovin hyvässä kunnossa. Gerlof  tuntee oman elämänsä lähestyvän loppuaan ja alkaa lukea jo edesmenneen vaimonsa päiväkirjoja, joista selviääkin jotakin uutta vaimon elämästä miehen merimatkojen aikana. Eihän tämä ollut kertonut edes tapailleensa oikeaa peikkopoikaa!

Naapuritonteille on talven aikana noussut kaksi upeaa luksushuvilaa. Yhdessä huvilassa asuu Vendela, jolle Öölanti on jo lapsuudesta tuttu paikka. Lapsena hän on kuullut paljon tarinoita peikoista, keijukaisista ja läheisestä Verikalliosta, ja nytkin hän toivoo keijukaisilta apua ongelmiinsa. Keijut ovat aikaisemminkin täyttäneet hänen toiveensa, hurjimmatkin, tosin lahjuksia vastaan. Hän kirjoittaa omaa tarinaansa, isältä jo kuultua, keijukaisista ja peikoista. Samalla hän tekee myös muita kirjoitustöitä, joista joku toinen ottaa maineen ja kunnian.

Hiljattain eronnut Per Mörner puolestaan on perinyt mökin kivilouhoksen laidalta. Huolta Perille aiheuttaa sekä vakavasti sairas Nilla-tytär että hänen oma isänsä Jerry, jolla on pahamaineinen pornokuninkaan menneisyys. Näihin päiviin asti Per on saanut pidettyä Jerryn kaukana kaksosistaan, mutta enää hän ei voi estää Jerryn hämärää menneisyyttä tunkeutumasta perheensä elämään. Per ei tunnu olevan selvillä omasta elämästään ja on muutenkin hämmentynyt kaikesta.

Jotain yliluonnollista on taas tapahtumassa, mutta mitä? Vai tarjoaako Öölannin miljöö sekä tiettyjen henkilöiden läsnäolo selityksiä joidenkin henkilöiden menehtymiseen? Miten ja miksi vielä elossa olevat jaksavat pimeiden muistojensa kanssa?  Harkitseeko joku kostoa vai onko tämä elämä tällaisenaan itsessään jo kosto?

Theorin tuntee Öölannin luonnon, taajamat ja paikallisten asukkaiden elämäntavan. Niiden kuvaus onkin kirjan lähes parasta antia;  jyhkeä luonto ja ihmissuhteiden omalaatuisuus, henkilöhahmojen kiehtovuus ja mutkikkuus, yliluonnollinen tunnelma sekä lopulta järkiperäiset ratkaisut saavat lukijat nauttimaan kirjasta täysillä.  Kirja on kolmas Theorinin suunnittelemasta kvartetista, jossa käsitellään eri vuodenaikoja. Tämä trilleri kuvaa Öölannin kevättä. Kaikki kirjat toimivat omina kokonaisuuksinaan ja ne voi lukea missä järjestyksessä tahansa, joiltakin osin kirjoissa tavataan myös samoja henkilöhahmoja.

Itse pidän Theorinin trillereistä kovasti, ei vähiten luonnon- ja ihmiskuvauksen realistisuuden sekä omalaatuisen tunnelman takia. Suosittelen kaikille trillereiden ystäville, jylhästä luonnosta sekä merestä kiinnostuneille sekä — tottakai — Theorinin kirjoja aikaisemminkin lukeneille.

Irja

Irja ei vierasta mitään kirjallisuuden genreä, mutta pitää eniten hyvistä elämäkerroista, trillereistä, kauhusta, jännäreistä, yhteiskunnallisesta ja poliittisesta kirjallisuudesta. Lukenut kaiken käsiinsäsaaman 4-vuotiaasta lähtien. Vinkkaa noin 20 % lukemastaan. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *