Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Viimeinen jälki on Eeva Loukon Ronja Vaara -dekkarisarjan viides itsenäinen osa. Tarinassa keskitytään toimittaja Ronja Vaaran ja hänen ystäviensä Millan ja Anskun ystävyyteen ja heidän perheidensä asioihin.
Ronja seurustelee, mutta hänellä ei ole perhettä, Ansku on eronnut poliisimiehestään Antonista ja heidän lastaan hoitaa pääasiassa Ansku. Millalla on aviomiehensä kanssa kolme lasta ja he elävät kiireistä pikkulapsiarkea. Ronja on ollut pitkään välillä töissä ulkomailla, joten lapsuuden ystävyyssuhteet ovat vähän haalistuneet. Kaikki palaa kuitenkin pian ennalleen, kun ystävykset saavat viettää enemmän aikaa yhdessä. Jotain kuitenkin on toisin. Ronja vaistoaa, että hän ei ole enää tietoinen kaikesta tapahtuneesta, ja hän tuntee välillä itsensä ulkopuoliseksi.
Millan tytär Isla on kesäleirillä, josta tuleekin puhelu juuri kun naiset ovat yhteisellä aamupalalla. Kesäleirillä on kadonnut lapsi, 9-vuotias Nelli, ja kaikki lapset on haettava kotiin leiriltä. Tutkinta katoamistapauksesta aloitetaan heti, ja sitä johtaa rikoskomisario Anton Koivu. Tutkinnassa on mukana myös Antonin työkaveri Oona.
Lauttasaaren vapaaehtoiset värvätään etsimään Nelliä. Vesistö ja ranta haravoidaan tarkasti, ja kaikkien asukkaiden luona käydään kyselemässä näköhavaintoja tytöstä. Kukaan ei ole kuitenkaan nähnyt mitään.
Tapaus on erittäin hankala. Kaksi päivää on mennyt eikä kenelläkään ole minkäänlaista tietoa, miten Nelli on voitu siepata keskellä yötä teltasta, jossa nukkui kaksi muutakin lasta, muun muassa Millan tytär Isla, joka on Nellin kaveri. Myös leirin valvojat nukkuivat lähellä olevassa teltassa, eikä minkäänlaisia näkö- tai kuulohavaintoja ole kenelläkään.
Tutkinnan edetessä selviää myös, että muutama kymmenen vuotta aiemmin lähes samasta paikasta on kaapattu kaksi lasta, tyttö ja poika, jotka löytyivät parin päivän jälkeen silminnäkijähavaintojen perusteella. Tapahtuman samankaltaisuus saa niin poliisit, kuin Ronjankin ystävineen miettimään, miten voi olla mahdollista, että kaksi samanlaista tapausta sattuu samassa pienessä Lauttasaaressa.
Ronjalla on tekeillä tietokirja Lauttasaaressa tapahtuneista rikoksista, ja hän saa selville niiden lasten nimet, jotka katosivat aiemmin, ja jotka ovat jo nelikymppisiä. Molemmat asuvat edelleen Lauttasaaressa, ja Ronja pääsee haastattelemaan heitä.
Vaikka nyt kadonneen Nellin perheessä kaikki näyttää olevan kunnossa, Ronja saa haastatteluillaan selville jotain sellaista, joka yhdistää aiemman ja nykyisen kaappauksen.
Eeva Louko on punonut mielenkiintoisen tarinan aiheesta, josta hän oman kertomansa mukaan halusi kirjoittaa: vanhemmuus ja ystävyys, jotka molemmat ovat todellisia taitolajeja. ”Mietin usein vanhempana, miten vaikeaa on pitää omat jälkeläiset elossa, onnellisina ja turvassa tässä alati epävarmemmaksi käyvässä maailmassa.”
Tarina oli mielenkiintoinen ja loppu yllätyksellinen. Tätä kirjaa voi suositella, vaikka ei olisi edellisiä kirjoja lukenutkaan. Kirjan henkilöistä suurin osa pysyy samoina kirjasta toiseen, joten, jos henkilöt kiinnostavat, niin aina voi lukea neljä aiempaakin kirjaa.
