Claes Andersson: Seuraavaksi Jätkäsaari

Tätä kirjaa olen vaalinut suurella lämmöllä ja lukenut sitä hitaasti ja nautiskellen, ajatuksen kanssa ja jääden välillä miettimään lukemaani. Claes Andersson kuului niihin ihmisiin, joita arvostan ja jonka kohtaaminen jätti jäljen. Olen aina pitänyt hänen teksteistään, jotka huokuvat viisautta, itsensä peliin heittämistä ja silti hienoista vaat... Lue koko vinkki »

Kai Häggman, Teemu Keskisarja, Markku Kuisma ja muut: 1939

Nootit eivät tökkineet Neuvostoliiton telaketjuissa, mutta kouriintuntuvia esteitä oli edessä yllättävän paljon. Päämäärä oli järkeenkäypä, tulokset järjettömiä. Paraatimarssi kangerteli viimeistään joulukuun puolivälissä. Riemuitsevia työläisjoukkoja ei näkynyt missään. Tulikin tuliset ja jäätävät paikat. Ja sitten kaikki meni metsään ja päin jääh... Lue koko vinkki »

Matti Mäkelä: Pitelemätön : Matti Mäkelän muistelmat

Olenpa taas hankalan, mutta mielenkiintoisen tehtävän edessä: pitäisi antaa lausunto kesällä kuolleen kirjailijan muistelmista. Sen vuoksi hankala, kun vainajasta olisi korrektia puhua, kuten tapana on, vain kehuvaan sävyyn, ja kuitenkin heräsi luennan aikana toisenlaisiakin mietteitä. Jos sanoisi sen toisenlaisen ensin: ei ollut vaatimaton mies... Lue koko vinkki »

Helvi Hämäläinen: Säädyllinen murhenäytelmä

Säädyllinen murhenäytelmä Elisabet ja tohtori ovat hienostunut aviopari 1930-luvun Helsingissä. Perheessä on kaksi poikaa, nuorempi Leo ja teini-ikäinen Pekka. Elisabet on jähmeä, kauniiden kulissien ihminen, joka ei elämänsääntöjensä vuoksi voi riidellä. Syytä kyllä olisi: tohtori pitää peliä naapuritalon palvelustytön kanssa. Lähes viattomana flirttailuna keväällä alka... Lue koko vinkki »

Maija Kajanto: Mittoja ja tilaustöitä

Chick lit on minulle kirjallisuudenlajina sen verran vierasta, että päätin oikein tutkia Wikipediaa selvittääkseni onko Maija Kajannon esikoisromaani varmasti tätä genreä, ja kyllähän se periaatteessa täytti vaatimukset. Päähenkilö Titta on menestyvä nuorehko nainen, mainostoimiston projektipäällikkö, ja tarina sijoittuu aluksi Helsinkiin – joka... Lue koko vinkki »

Mari Koppinen ja Anna Puu: Minä olen Anna Puu

Suurin osa teksteistäni kuvaa hetken tuntemuksia. Ne eivät välttämättä kuvaa sitä, mitä oikeasti haluan. Silti, hetkellisesti, olen näin voinut ajatellakin. Silloin se tunne on ollut niin suuri, että se on ollut pakko saada paperille. Kun ensimmäinen kantava ajatus kirjan julkaisemisesta on taiteilijan kymmenvuotisen taiteilijauran välitilinpäätös... Lue koko vinkki »

Kai Sadinmaa: Kuolleiden kirja

Jotkut tykkäävät harrastaa rekisterikilpien bongausta, minä taas huvitan itseäni bongaamalla hautausmailla epätavallisia sukunimiä. Erityisesti Suomen suurin hautausmaa, eli Malmin hautausmaa, on tullut viime vuosina tutuksi. Näin ollen ei ole ihme, että kiinnostuin Kai Sadinmaan kirjasta Kuolleiden kirja: eli kuinka kävelin Suomen suurimman hautau... Lue koko vinkki »

Jenny Rostain: Liian rikki kuolemaan

Tämän kirjan nimi tuntui jollain tapaa normaalia koskettavammalta, samoin sen kansi, joka on valokuva kauniista punatukkaisesta naisesta, kirjailija Jenny Rostainista. Hän on herkän ja vakavan, jopa surullisen näköinen. Liian rikki kuolemaan kuvaa kirjoittajansa selviytymistä. Se kuvaa elämänikäisiä traumoja, jotka kärjistyvät avioliittoon narsi... Lue koko vinkki »

Suvi Vaarla: Westend

Westend Ikääntymisen hyviin puoliin kuuluu se, että oman sukupolven aikakausiromaaneja ilmestyy enemmän. Westendin Elina on minua muutaman vuoden vanhempi, valmistuu lukiosta ja siirtyy korkeakouluun samoihin aikoihin kun minä lukio-opintoni aloitin. Westend kuvaa 1980-luvun kasinotalouden nousuvuosia ja niitä seurannutta lamaa. 1990-luvun IT-kuplan vil... Lue koko vinkki »

Pertti Lassila: Kovassa valossa

Kovassa valossa – niin, tämä romaani on kuvattaviensa suhteen aika armoton, mutta toisaalta kirjassa vallitseva valo on jotenkin kuulas ja kevätillan lailla herkän vaalea. Uskaltaisinpa melkein kärjistäen väittää, että tuo kaiken paljastava kova valo on kirjassa varattu miehille, sekä Heimolle että hänen pojalleen Tarmolle, kun taas Suoman ja etenk... Lue koko vinkki »

Outi Pakkanen: Helmimies

Syksyn ehdottomiin suosikkiuutuuskirjoihini kuuluu Outi Pakkasen Helmimies. Kun sen sai käsiinsä, oli pidettävä suitset tiukilla, ettei heti olisi lukenut kannesta kanteen. Oli pakko ottaa rauhallisesti, laskea sataan ja lukea sitten ihan vaan sivu kerrallaan ja nauttien. Vähän niin kuin helminauhaa tai rukousnauhaa. Helmimies käsittelee todella... Lue koko vinkki »

Mikko Rimminen: Jos se näyttää siltä

Kielitajultaan Mikko Rimminen on ilman muuta omaperäisimpiä nykykirjailijoitamme. Hän suosii pitkiä virkerakenteita, itsekeksittyjä sanoja ja adverbeja. Rimmisen kieli ei tottele mitään konventioita, vaan Rimminen kirjoittaa juuri niin kiemuraisesti kuin haluaa. Ympärillä ilta alkaa mytistyä kohti pistettä, jossa elokuun potentiaali, pakahduttava ... Lue koko vinkki »

Sofi Oksanen: Koirapuisto

Koirapuisto Tunnustetaan: en ole lukenut aikaisemmin Sofi Oksasen kirjoja. Nyt kun vuoden ohjelmassa on muutenkin ollut ensisijaisesti naisten kirjoittamia kirjoja, tuumin, että Oksanen on sen verran merkittävä tekijä, että on syytä tutustua omakohtaisesti. Koirapuisto on parilla eri aikatasolla toimiva jännäri, joka alkaa helsinkiläisestä koirapuistosta vu... Lue koko vinkki »

Juha Rautaheimo: Hermo : Murharyhmän mies

On vuosi 1978, ja Juha Rautaheimo tuntee murhanhimoa. Hän on ahkeroinut kesän viljelypalstalla, ja syksyllä koittaa sadonkorjuu. Perunaa, porkkanaa, sipulia. Palstalla odottaa kuitenkin yllätys: ryöstö! Poliisimiehen potut ja muut syysherkut on viety, ja Rautaheimo ymmärtää, miksi murhia tapahtuu. Rikosylikomisario Juha Rautaheimo työskenteli He... Lue koko vinkki »

Tauri Oksala: Kymppiegee

Huolimaton tarjoilija hukkaa tipiksi saamansa 10 euron setelin kattoterassilla. Seteli lähtee liihottelemaan ympäri syksyistä Helsinkiä. Mihin kaikkialle yksi punainen seteli ehtiikään päätyä vain yhden päivän aikana? Tauri Oksalan ensimmäinen sarjakuva-albumi Kymppiegee kertoo rahan kierron avulla tarinan kaupungista ja kaupunkilaisista. Kaupun... Lue koko vinkki »

Juha Itkonen ja Kjell Westö: 7+7 : Levottoman ajan kirjeitä

Miehen egossa todella on jotain häiritsevää, jotain riikinkukkomaisen pöyhkeää ja toisaalta herkästi loukkaantuvaa - jotain sellaista, jonka tässä ajassa ja näiden mielipiteiden keskellä elävä mies kyllä itsekin tajuaa. Miehet haluavat asioita. Miehet uskovat ansaitsevansa niitä. Harvemmin kuin naiset he epäilevät omaa osaamistaan, silloinkaan kun ... Lue koko vinkki »

Nina Honkanen: Pohjakosketus

Kaikki alkaa siitä, kun yhteinen elämä konkreettisesti loppuu. Nainen rakastuu mieheen, menee avioon kolmannen kerran, saa yhden lapsen lisää, kestää miestään vuosia ja kärsii välinpitämättömyydestä ja henkisestä väkivallasta, lopulta eroaa ja nyt kaikki on ohi. Pohjakosketus on Nina Honkasen kertomus parisuhteesta, jossa mies on itsekäs ja tunteet... Lue koko vinkki »

Petteri Sihvonen: Kolkko

Petteri Sihvosen esikoisromaani Kolkko vie lukijan junamatkalle Siperiaan. Tarina alkaa Helsingistä, jossa Petrus Sihto nousee junaan mukanaan käsikirjoitus, jota hän matkan aikana esittelee potentiaalisille julkaisijoille sekä kanssamatkustajille. Käsikirjoitus kertoo päähenkilön elämästä ja erityisesti siitä, kuinka hän on kuin Hannibal Lecter et... Lue koko vinkki »

Matias Riikonen: Iltavahtimestarin kierrokset

Matias Riikonen on tienannut lisätuloja toimimalla iltavahtimestarina helsinkiläisillä kouluilla. Tehtävä on yksinäinen, rauhallinen, ja jättää aikaa ajatella asioita. Kun koulu illan päätteeksi lukitaan, lähtee vahtimestari vielä kiertelemään kaupungilla. Riikonen kulkee Taka-Töölön ja Kaivopuiston väliä, aina lähes samaa reittiä, samoja penkkejä,... Lue koko vinkki »