Annikan uudessa rintamamiestalossa on yläkerrassa kolme huonetta. Kolme! Työ on ollut Lemmenlahdella jo jonkin aikaa hoivakodin ylihoitajana, ja nyt Annikalla on oma tupa, oma lupa. Miehistä on parasta pysyä kaukana, suhde entiseen miesystävään on vielä kipeä.
Ensimmäinen kyläilijä muuttomiehen jälkeen on miehen sijaan kissa. Otus tuntuu olevan kuin kotonaan. Annikan yllätykseksi pitkin pihaa rymyää mies koiran kanssa. Keitä ihmeitä nämä ovat, ja mitä he hänen tontiltaan etsivät? Asia lutviutuu nopeasti.
— Kyllä ne ovat lutuisia.
— Ihanaa katsella, kun ne nukkuvat noin suloisesti vierekkäin. Ei uskoisi, millaisia riiviöitä ne voivat olla, kun sille tuulelle heittäytyvät.
Annika huokaisi onnesta ja vähän myös saunan, syömisen ja viinin aikaansaamasta raukeudesta. Petteri istui ruokapöydässä häntä vastapäätä ja he katselivat lumoutuneina, kun Romea ja Julia nukkuivat sohvalla lusikka-asennossa, kissa koiran tassujen välissä, pää leväten Romeon etujalan päällä. Sikeästi uinuva kisu ei ollut havahtunut edes siihen, kun Romeo oli unta nähdessään vinkaissut pari kertaa. Julia tunsi olonsa turvalliseksi.
Annika oli sille vähän kateellinen, mutta vain hiukan. Hän vilkaisi Petteriin, joka hymyili hänelle.
Eräänä kylmänä päivänä Annikan auto hajoaa. Hinauspalvelua kestää odotella, ja Annika päättää pyrkiä lähitaloon lämmittelemään. Vanhassa mökissä onkin yllättävän nuori emäntä, Sofia, joka on edesmenneen isotätinsä mökissä valmistelemassa sen myyntiä. Naiset tutustelevat kanapastan ääressä, kun ovesta pyrähtää sisään Annikalle liiankin tuttu Ari. Tällä tavoin kirja palaa Lemmenlahti-sarjan ensimmäiseen osaan ja siitä tuttuihin ihmisiin. Syksyn sävyjä Lemmenlahdella on kyllä riittävän itsenäinen toimiakseen sellaisenaan, jos ei ole lukenut aloitusosaa Sinisiä hetkiä Lemmenlahdella.
Tuuli Kivijoki on kirjailijanimi, jonka takana on kirjailija Anu Patrakka. Sarja jatkuu kirjassa Kuulaita kesäöitä Lemmenlahdella.








