”Vihdoin päästäisiin dopamiinintäytteiseen toimintaan. Viikkoja kestänyt turhauttava toimistotyö oli jäämässä taakse.” Näin ajatteli rikosylikonstaapeli Taru Wahlberg pitkän sairausloman ja toipumisjakson jälkeen, kun työpari Niclas ”Lönkka” Lönnqvist ilmoitti hänelle, että tunnetun huumerikollisen Kalle Katajan sisko Noora oli löydetty raa’asti murhattuna kotoaan.
Rikoskomisario Jarkko ”Jake” Vahtera nimeää Tarun ja Lönkan tapauksen tutkijoiksi. Rikospaikalla käynnin jälkeen tutkijapari alkaa kiertää lähellä olevia kerrostaloasuntoja, ja haastatella silminnäkijöitä. Kaikki on tapahtunut kuitenkin niin nopeasti, että ainoa henkilö, joka kertoo seuranneensa Nooran asunnon tapahtumia, on vastapäisessä talossa asuva 86-vuotias nainen, joka kertoo näkevänsa lähes kaiken, mitä pihapiirissä tapahtuu. Hän kertoo Tarulle tunnistavansa Nooran poikaystävän, joka on käynyt Nooran luona viikoittain, myös murhan tapahtuma-aikana, sekä nähneensä oudon hyypiön pihapiirissä.
Rikosylikonstaapeli Antti Murakka osallistuu KRP:n tutkintaan huumeryhmän puolesta, koska uhri on pitkää tuomiota istuvan huumeparonin sisarpuoli. Murhatulla ei kuitenkaan ole mitään huumetuomioita, ja hän opiskeli sairaanhoitajaksi. Murhatun kotoa löytyy kuitenkin suuri summa rahaa, joka on Murakan kokemuksen perusteella yleensä peräisin huumekaupoista. Ei opiskelijalla pitäisi olla kovin suuria summia käteistä rahaa kotonaan.
Nooran asunnosta löytyy rakennusurakoitsija Juho Rekolan sormenjäljet. Rekola on Nooran nuoruuden aikaisia koulukavereita, jolla ei huumekytköksiä ole. Nooran puhelimesta löytyy myös puheluita Rekolalle, viimeisin juuri ennen murhaa. Rekolalla on bisneksiä niin Virossa kuin Venäjälläkin. Niissä bisneksissä on totuttu siihen, että arvellusta petoksesta kostetaan pahoinpitelyllä tai murhalla, mutta onko Rekolan bisneksillä mitään yhteyttä Nooraan?
Taru kärsii voimakkaista pääsäryistä edellisen tutkinnan yhteydessä saamiensa vammojen takia. Hän sai kovan iskun päähänsä ja sai myös vaurioita luodista. Tarun vammojen aiheuttaja oli Hesekiel, jota ei edelleenkään ole saatu kiinni. Tarun mielestä Hesekiel liittyy tähänkin juttuun, mutta hän ei vielä tiedä miten. Samalla Taru haluaa selvittää isänsä kuolemaa, joka tapahtui tämän ollessa komennuksella YK:n tehtävissä Sudanissa. Asiat tuntuvat pyörivän Tarun mielessä yhtenä sekamelskana.
Taru pyörittelee mielessään Nooran raakaa murhaa. Mikä ihme on garrotte, josta Taru muistaa ehkä joskus vain kuulleensa. Hesekielin osallistuminenkin tapahtumiin vahvistuu Tarun mielessä, kun yksi heidän tutkimistaan johtolangoista yhdistyy Nooran surmaan.
Garrotte on Pekka Vännin kirjoittama Taru Wahlberg -dekkarisarjan toinen, itsenäinen osa. Vänni on punonut mielenkiintoisen tarinan vanhojen koulukavereiden yhteyksistä, heidän valinnoistaan, huumerikollisuudesta ja menestymisestä elämässä. Yhteyksiä ihmisten välillä selvitellään kuulustelujen, rikospaikkatutkimuksen sekä silminnäkijöiden ja tuttavien havaintojen perusteella.
Jännitystä riittää, ja uhrimäärä lisääntyy tarinan edetessä. Löytääkö Taru isänsä kuolemaan liittyviä dokumentteja, saadaanko Hesekiel kiinni Tarun edellisestä tapauksesta? Kysymyksiä riittää. Ehkä monet vielä avoimiksi jääneet tapaukset selviävät seuraavassa kirjassa. Tätä kirjaa voi ainakin suositella luettavaksi. Hyvin kirjoitettu tarina, ja arvaamaton loppu.






