Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Ranskalaistaitelija Gustave Doré teki 1860-luvulla 241 puupiirrosta kuvitukseksi uuteen ranskalaiseen raamatunkäännökseen. Ruotsalaiskirjailija Torgny Lindgren tarvitsee yhden sivun enemmän: Dorén raamattu kertoo kaiken muistavasta luku- ja kirjoitustaidottomasta västerbottenilaisesta miehestä, joka syntyy 1930-luvun lopussa ja jonka ainoana kasvatuksena toimivat äidinisän tarinointi ja punakantinen nahkaan sidottu Dorén kuvaraamattu.
Nimeämättömäksi (vaan ei ilman allekirjoitusta!) jäävä mies purkaa kaiken tietämyksensä kuvaraamatusta nauhurille, jotta Ruotsin kirkko voisi tuottaa siitä kirjan. Mutta koska Dorén puupiirrosten jokainen viiva on piirtynyt tarkasti miehen omalaatuiseen muistiin ja ymmärrykseen, ei hänen koko elämäntarinaansa voi erottaa Dorén raamatullisista näyistä. Monipolvinen kertomus tarjoaa viiston näkökulman ruotsalaisten syrjäseutujen elämään viime vuosisadalla, ymmärtämiseen, kirjoittamiseen ja kokemiseen kaiken kaikkiaan.
Torgny Lindgrenin lämmin ja humaani huumori saa pikemminkin hymyilemään kuin nauramaan. Hyvä mieli onkin päällimmäinen, mitä Dorén raamatusta käteen jää. Mutta on Lindgren samalla syvällinenkin. Juuri kun lukija kuvittelee, että kyse on jostain kepeästä hassuttelusta, Lindgren laittaakin hahmonsa juttelemaan milloin Blaise Pascalin filosofiasta, milloin tutkimaan Don Quijoten merkityksiä. Koko ajan mietitään muistin rakennetta, muistiin kirjoittamista ja sitä, mitä meistä jälkeemme jää. Jollakin tavalla Dorén raamatun kertoja ja koko kerrontatapa tuovat mieleen Kurt Vonnegutin tuotannon, vaikkakin jotenkin kummallisen maalaisessa muodossa.
Muutamia vuosia sitten luin useampia Torgny Lindgrenin teoksia lyhyen ajan sisällä, mutta tämän kirjan onnistuin ohittamaan. Nyt se oli oikein hyvää kesälukemistoa parin lokoisan riippumattopäivän tarpeisiin. Suosittelen.
