Jonna Hietala, Sini Kramer ja Tiia Pyykkö (toim.): 52 x villasukat

Osta kirja itsellesi

Olen tässä vuosien varrella tutkinut läpi lukuisia villasukkakirjoja, joista voi sanoa tulleen lähes buumin, niin paljon niitä on – onneksi – ilmestynyt; ensimmäisinä ovat mieleen jääneet esimerkiksi Niina Laitisen ja Merja Ojanperän herkän kauniit mallit sekä Lumi Karmitsan vähän reippaammat sukat ja lapaset. Mutta nyt kädessäni oleva Jonna Hietalan kokoama 52 x villasukat on ihan erilainen teos. Sen on julkaissut tamperelainen Laine Publishing, joka onkin tehnyt tässä aikamoisen rohkean neulekulttuuriteon.

Kirja sisältää siis sukkaohjeen vuoden jokaiselle viikolle, mutta ainakaan tällainen keskitasoinen neuloja ei pystyisi toteuttamaan näitä töitä aivan siinä vauhdissa. 52 x villasukat ei ole aloittelijan kirja, se on heti sanottava, sillä useimmat mallit ovat melko monimutkaisia ja vaikeitakin, mutta koska vaikeaa on nykyisin tapana kutsua haasteelliseksi, niin siitä vaan tarttumaan haasteisiin!

Useimmat mallit on neulottu hyvin ohuista langoista 2.00 – 2.50 kokojen puikoilla, mutta mielestäni juuri nämä ohuet langat ja puikot tuovat kauniisti esille sukkien pintaneule- ja pitsikuvioiden muodot ja hienoudet. Käytetyt langat ovat myös sitten sieltä hienommasta – ja kallimmasta – päästä, mutta ei näin upeita malleja käsittääkseni kannatakaan ihan market-langoista toteuttaa, vaan sijoittaa esimerkiksi kauniisiin käsinvärjättyihin lankoihin. Toki jo kirjan esipuheessa mainitaan, että lankojen vaihtaminen on ihan mahdollista, kunhan neuletiheydet täsmäävät. Lisäksi kirjan alussa on melko tyhjentävä luettelo ohjeissa käytetyistä lyhenteistä, mikä onkin oikein tarpeellinen. Ohjeiden erikoisuutena voidaan pitää sitä, ettei niiden kokoja olekaan määritelty sen tavallisen kengännumeron mukaan, vaan useimmiten on annettu vain koot 1 ja 2 ja niihin sitten valmiin sukan mitat. Tässä tietenkin painottuu mallitilkun neulomisen tärkeys, vaikka se usein niin tylsältä tuntuukin.

Mallien suunnittelijoiden kirjo on komea, sillä mukana on monia nimekkäitä neulesuunnittelijoita sekä Suomesta että ulkomailta; tutuimmalta tuntui noin ensikatsomalta suomalainen Heidi Alander. Suurimmaksi osaksi kirjan mallit ovat siis pinta- ja pitsineuleita, mutta joissakin on käytetty korosteena
myös suppeahkoja kirjoneuleosuuksia. Aluksi ohjeet näyttivät vähän monimutkaisilta, mutta tarkempi tutkiminen avasi niitä hyvinkin, kunhan muisti ne alkusivuilla annetut lyhenteet, ja esimerkiksi Helen Stewartin Snippet-malli alkoi kovasti kutsua neulomaan.

Kyllä tämä kirja on yksi parhaita ja jopa tärkeimpiä näkemiäni sukkakirjoja, ja erikseen on mainittava sen hyvin arvokas ja kaunis ulkoasu: pellavakannet, kirjan ympäri kiedottu tyylikäs paperinen mallikuva ja päälle päätteksi vielä ihana väreihin sopiva lukunauha. Suurkiitokset Laine-kustantamolle ja taitaville toimittajille ja tietenkin mallien suunnittelijoille! Tästä kirjasta on iloa pitkäksi aikaa.

Tuija

Olen Tuija ja olen suhtautunut intohimoisesti kirjoihin ja lukemiseen jo yli 50 vuoden ajan. Myös työni on kirjojen parissa puurtamista, sillä toimin tietopalveluneuvojana Tampereen yliopiston kirjastossa. Luen mieluiten kaikkea laatukirjallisuutta dekkareita ja tyttökirjoja unohtamatta. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Aikaisempia kirjavinkkejä

Ladataan lisää luettavaa...