Marjut Helminen: Appelsiinilehto

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Kannesta kanteen on pitkä matka. Appelsiinilehdon etukannessa hedelmät hehkuvat kauneuttaan ja vangitsevat katseen. Takakannen teksti kertoo matkasta sodan runtelemalle alueelle, jonka keskiöön Marjut Helminen lukijansa vie. Appelsiinilehdon tapahtumat sijoittuvat vuonna 2008 puhjenneen Gazan kriisin aikaan, välillä päähenkilöiden menneisyyttä valotetaan palaamalla vuoden 1982 Beirutiin.

Sini, suomalainen erikoissairaanhoitaja,  matkustaa Palestiinaan koulutustehtäviin. Hän on kokenut kriisityön konkari ja aiemmat muistot alueelta siivittävät lentomatkaa kohti Lähi-idän valoa ja kirkkautta. Vaativat koulutusolot vaihtuvat perillä kenttätyöhön sodan keskellä. Potilaita saapuu jatkuvana virtana ja lääkkeistä on pulaa. Leikkauksiin ei riitä nukutusainetta. Sinin voimat ehtyvät, hänellä on takanaan sairastelukierre jo Suomessa. Alun alkaenkin tuntuu kuin hänen matkansa olisi pakoa jostakin, ehkä tavallinen arki ja kotimaan ihmissuhteet eivät tyydytä häntä. Hänen auttamishalunsa on sekoitus epäitsekkyyttä ja ihanteellisuutta, eikä jätä riittävästi tilaa miettiä omaa turvallisuutta ja jaksamista.

Beirutista 1980-luvulla Suomeen paennut Fuad, Palestiinan pakolainen, seuraa huolestuneena Sinin liikkeitä Lähi-idässä. Sinin kautta hän myös peilaa oman lähtönsä syitä ja mahdollisuuksiaan päästä vielä vierailulle kotimaisemiin. Fuad on kyllä kotiutunut Suomeen ja puhuu kieltä sujuvasti ja heidän lapsensa ovat syntyneetkin Suomessa. Sen sijaan Fuadin vaimo Leila kaipaa sitkeästi paluuta vielä lähes 30 vuoden jälkeen eikä halua opetella suomen kieltä.

Marjut Helminen on toimittajana seurannut tiiviisti Lähi-idän tapahtumia ja tietää, mistä kirjoittaa. Tarinan asetelma on mielenkiintoinen; suomalainen asetetaan Gazan kriisin keskelle ja Palestiinan pakolainen Helsinkiin. Välillä osat vaihtuvat, sillä Fuadin on lähdettävä lopulta etsimään Siniä. Heillä molemmilla on kaipuu johonkin, mitä kerran oli. Sinin etäinen suhde äitiinsä saa miettimään, onko hänelläkään oikeasti sitä omaa paikkaa – kotimaata sen enempää kuin Fuadillakaan. Erityisen koskettavia ovat kuvaukset sota-alueelta, näkökulmaa nykyisiinkin pakolaiskysymyksiin. Hieno esikoisromaani, täydet suositukset.

Marja-Liisa

Intohimoinen lukija, jolle kirjat ovat elämänmittainen haaste ja ruostumaton rakkaus. Koko kirjo käytössä, runoista dekkareihin ja kaunosta tietokirjallisuuteen. Luettujen pinoa on listattu myös Tuhansia sivuja -blogiin. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *