Colin Beavan: Ekovuosi Manhattanilla

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Mitä yksi ihminen voi tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Tietysti vaikuttaa ainakin omaan kulutukseensa ja kulutuskäyttäytymiseensä sekä ehkä muuhunkin.

Tätä lähti vuodeksi kokeilemaan kirjailija ja toimittaja sekä ansiokas bloggaaja Colin Beavan, newyorkilainen suoraan Manhattanilta. Hän eläisi vaimonsa ja pienen tyttärensä kanssa vuoden ajan niin, että kuormittaisi ympäristöä mahdollisimman vähän! Tuloksena oli ainakin tämä kirja sekä paljon uusia kokemuksia, ystäviä ja todennäköisesti myös pysyvä elämäntapamuutos.

Colin itse aloittaa varovasti välttäen hissien käyttöä ja lentämistä, ei autoa eikä julkista liikennettä. Kulkuvälineenä on polkupyörä tai omat kätevät jalat. Kohta seuraa perheen ruokaremontti eli siirtyminen lähi- ja luomuruokaan, joka onkin yllättävän hankalaa toteuttaa käytännössä. Myös WC-paperista luovutaan ja tästähän uutisoitiin aikanaan kovastikin. Kaikkinensa koko perheen kulutus viedään minimiin ja lopulta jopa sähköt katkaistaan, ihan itse!

Raportti on välillä hauskaa luettavaa perheen uudesta arjesta, välillä taas järkyttävää tilastojen kertomaa. Kirja kuitenkin tarjoaa samalla kompaktin tietopaketin ilmastonmuutoksesta sekä nykyisen kulutuksen ympäristövaikutuksesta. Itse hieman kritisoin sitä, että on helppoa köyhäillä, kun siihen on varaa eli pariskunnalla on varoja elää niukasti – kaikilla tätä mahdollisuutta ei ole, ei ainakaan siinä määrin kuin tässä oletetaan.

Kirja on kuitenkin aivan suositeltava, hauska ja informatiivinen rautaisannos, joka jokaisen valistuneen kuluttajan kannattaa ainakin lukea kertaalleen läpi. Parhainta antia ovat kirjan loppupuheenvuoro sekä tilastot ja tietoiskut.

Irja

Irja ei vierasta mitään kirjallisuuden genreä, mutta pitää eniten hyvistä elämäkerroista, trillereistä, kauhusta, jännäreistä, yhteiskunnallisesta ja poliittisesta kirjallisuudesta. Lukenut kaiken käsiinsäsaaman 4-vuotiaasta lähtien. Vinkkaa noin 20 % lukemastaan. Kaikki vinkit »

Kommentti

  1. Kirjan aihe on mielenkiintoinen ja käsittelytapa hauska. Siksi on sääli, että se on niin huonosti suomennettu. Lukeminen on hidasta ja erikoisten passiivis-aktiivisten lauserakenteiden sekamelskan ymmärtää vasta, jos ne kääntää itse takaisin englanniksi (amerikaksi). Esimerkiksi: ”Kävellessäni pois pizzapalasen luota olin vihainen… Mutta väittää tunteen johtuvan siitä, että olin lähes köyhän lapsi, ei selitä sitä myöskään.” Jo takakannen mainosteksti lupaa huonon lukukokemuksen: ”Miten pelastaa planeetta ajamatta perhettäsi hulluuteen?” Olen nyt sinnitellyt puoliväliin ja suosittelen lukemaan mieluummin alkuperäisen teoksen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *