Mari Kujanpää: Emman salainen toive

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Mari Kujanpää on kirjoittanut rohkean kirjan. Emman salainen toive kertoo Emmasta, joka muuttaa asumaan isovanhempiensa luo, koska äiti ei saa huumeidenkäyttöään kuriin. Kujanpään edellinen teos, Minä ja muro, kertoi koulukiusaamisesta ja voitti vuoden 2009 Finlandia Junior -palkinnon. Kujanpäällä on kyky tavoittaa hiljaisten ja syrjäytyneiden lasten ääni.

Emma on 11-vuotisen elämänsä aikana tottunut huolehtimaan itsestään. Äiti on arvaamaton ja kotona riehutaan usein, joten on parempi osata olla omissa oloissaan. Kaapissa ei aina ole ruokaa, housut pitää itse paikata teipillä ja lomapäiviin kannattaa tehdä tuntisuunnitelma: 9-10 herätys ja aamupala, klo 10-12 lueskelua ja tietokoneella olemista kirjastossa, klo 12-13 ruoka leikkipuistossa. Kujanpää ei paisuttele Emman kurjuutta vaan avaa menneitä tarinan edetessä. Emmalle käy nimittäin kirjan alussa hyvin: hän pääsee asumaan mummolle ja ukille, joiden naapuriin muuttaa värikäs ja iloinen Harmasten perhe.

Harmasten perhe täyttää kaikki Emman salaiset haaveet: vanhemmat ovat läsnäolevia, innokkaita ja kekseliäitä, tytöt Saima ja Fredrika lahjakkaita ja iloisia. Heillä pidetään siivouspäiviä ja karkkilakkoja, luetaan kirjoja ja käydään yöuinneilla. Harmasten tytöillä on kirjallisuusnimet ja ihania harrastuksia ja äiti-Harmas on juuri sellainen äiti, jonka Emma olisi aina halunnut.

Kujanpää kuvaa koskettavasti, millaista on sellaisen lapsen elämä, joka leimataan perheen tai tässä tapauksessa äidin takia. Vanhemmat koululaiset kiusaavat, oman luokkalaiset eivät halua kaveerata huumeäidin lapsen kanssa. Sulkeutunut ja itsensä vääränlaiseksi tunteva Emma varoo olemasta taakaksi isovanhemmilleen, jotta häntä ei lähetetä kotiin. Vaikka kaikki on nyt paremmin, pieni tyttö pesee jatkuvasti käsiään ja uskaltaa kertoa murheensa vain mummolan kanoille.

Talvi on onneksi pitkä ja siihen mahtuu monenlaista. Emma alkaa avautua ja ymmärtää, että mummo ja ukki tahtovat hänelle vain hyvää. Vauhdikkaasta Fredrikasta tulee Emman ensimmäinen ystävä ja yhdessä tytöt alkavat Kalleksi ja Nuuperiksi, seikkaileviksi pojiksi. Hiljalleen Emma uskaltaa ulos kuorestaan. Hän saa myös huomata, että täydellisillä tytöilläkin on kääntöpuolensa eikä kaikki ole heillekään aina helppoa. Kirja lopussa äiti tulee kylään sosiaalitädin kanssa ja Emma saa itse tehdä tulevaisuuttaan koskevia päätöksiä.

Mari Kujanpään kirjalla on tärkeä sanoma ja se tarjoaa hyvää materiaalia lasten lukupiireihin ja keskustelunaloituksia koululuokkiin. Vaikka aihe on rankka, tekevät lämpimät henkilöhahmot, kuten isovanhemmat ja äiti-Harmas, sekä lasten seikkailujen kuvaus siitä kuitenkin iloisen ja toiveikkaan. Kirjailija Kujanpää on työssä kirjastossa, mikä näkyy tarinassa vilisevissä kirjailija- ja kirjaviittauksissa, jotka tosin ehkä vain aikuinen lukija ymmärtää.

Heidi V.

Kieleen ja kirjallisuuteen intohimolla suhtautuva Heidi Viherjuuri asuu ja työskentelee tällä hetkellä Saksassa. Innostuu tulevaisuuden klassikoista ja novelleista ja pitää kielitajuaan yllä lukemalla uutta kotimaista proosaa. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *