Lauri Luukkonen: Gul’aičen kylän juamal

Osta kirja itsellesi

Jotain erikoista käsissä: karjalankielinen haikukokoelma kuudellatoista tankarunolla höystettynä eli kogomus haikurunoloi, kniigas löydyy sežo kuuzitostu tankarunuo. Tekijä ei ole ensimmäistä kertaa asialla: jo kolmas Lauri Luukkozen ilmah piästetty tevos.

Kaiken takana on Karjalan Kielen Seura, joka on vuodesta 2005 ’ilmah piästäny’ kaikkiaan lähemmäs sata teosta karjalan kielellä; mukan on muiden muassa Juhani Ahon Raudutie, Tove Janssonin Muumi-kirjoja, Saarikoskea, Haanpäätä, myös arhijepiskoppu Leo on kirjoittanut useamman teoksen, viimeisimpänä tänä vuonna ilmestynyt Uvvet tuulet tullah – Luulen tuulen tulevan.

Että ymmärtääkö näistä Luukkosen haikurunoista mitä? Kun muutenkin runoissa ja etenkin puristetuissa haiku-/tankarunoissa on omat tulkintavaikeutensa – ja nyt kun vielä kaikki karjalankielisinä!

Otetaas malli:

Hiekkudorogal
kolme jämptistynytty
peldojänöidy.

Tutuntuntuisia sanoja: kolme peltojänistä hiekalla? Jämptistynytty = pelosta jähmettynyttä? Dorogal?

Jos välttämättä on varmistuttava noista kahdesta vieraammasta sanasta, niin apuun voimme ottaa karjalan kielen nettisanakirjan ja sieltä haun. Ja kas kas, sanat selkenevät: dorogal voisi olla vaikka tiellä, jossa kolme säikkyä peltojänistä, tai jotain sinne päin. Ajankulua kyllin. Mielenkiintoista, ehdottomasti.

Luukkosen haikuilussa on mukana ripaus nykyaikaakin:

Valličen pajon
tiedokonehes, avuan
butilkan piivuo.

Herkullista tarjoilua.

Näiden kimpussa mikä ei viihtyessä – vähän kuin chipsejä pussista napsisi ja pureskelisi. Miten tuon ilmaisisi vanhahtavammin, vähän arvokkaammin: vaikka jotta sointuvaa karjalan kieltä on ilo lukea – sydämeen käyviä, lämpöisiä palasia.

close

Tilaa Kirjavinkit sähköpostiisi

Haluatko saada uudet kirjavinkit sähköpostiisi joka maanantai? Tilaa uutiskirjeemme tästä!

Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt, että lähetämme sinulle sähköpostia ja lisäämme sähköpostiosoitteesi osoiterekisteriimme. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa. Kirjavinkit.fi:n rekisteriseloste.

hikkaj

SUOMEN ARVOSTELIJAIN LIITON eli SARVin JÄSEN ilman sarvia ja hampaita - myös lukiessa. Opettaja - ollut. Kieli kaikki kaikessa - suomen kieli. Ei Kilven voittanutta - Volterin eikä Eevankaan. Kotiblogipottu. Kaikki vinkit »

2 kommenttia

  1. Luukkosen esikoiskokoelman ”Kormanih unohtunnuh suvaičus/ Taskuun unohtunut rakkaus” runot olivat onneksi karjalan lisäksi myös suomen kielellä.

  2. AV

    tämänkaltaiset kirjat ovat helmiä – näitä ei valtavirta noteeraa; vähän kuin rääkkylöitä hesalaisten silmin: ei olemassa. Me arvostamme, se riittää. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Aikaisempia kirjavinkkejä

Ladataan lisää luettavaa...