Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Kuvakirjat ovat tavallisesti noin 30–40-sivuisia tai pienempiäkin. Jakob Martin Stridin Ihmeellinen bussi on sitten jonkin sortin kuvakirjaromaani, sillä siinä sivuja on noin 200. Kaikki on käsin tehtyä; kirjan etulehdillä sanotaan, ettei kuvitukseen ole käytetty digitaalisia työkaluja. Ei siis ihme, että kirjan tekemiseen on mennyt yli 15 vuotta.
Ihmeellinen bussi kertoo Mahti-Cityn suurkaupungin asukkaista sodanjälkeisessä lähitulevaisuudessa, jossa internet on jo kaatunut. Päähenkilökaarti asuu satamassa itse rakentamissaan taloissa, joita ollaan purkamassa uusien talojen tieltä. Pikku Timo on sairastunut vakavasti kaupungin saastuneesta ilmasta, eikä Toivion täti voi oikein muuta kuin lähettää uhrilahjoja jumalille.
Toivion täti uskoo, että mystinen saraijalilja voisi pelastaa Timon. Tolstoi-leijona on joskus aikoinaan matkustanut kauas itään kohti Balankan satumaata etsimään saraijaliljoja. Silloin tutkimusmatka epäonnistui. Nyt kun kodit tullaat purkamaan, asukkaat päättävät lähteä uudelle yritykselle. Yhdessä tuumin sekalainen sakki rakentaa ihmeellisen jättibussin, jolla matkalle lähdetään, vaikka matkaa on satatuhatta kilometriä.
Matka on pitkä ja mahdottomalta tuntuva, mutta tarina etenee hyvin suoraviivaisesti. Se on oikeastaan kirjan suurin heikkous: bussi mennä jurnuttaa eteenpäin pysähtymättä ja vaikka matkan varrella osuukin erinäisiä esteitä, valtaosassa tarinassa ei ole sen enempää käänteitä kuin bussin reitilläkään.
Suoraviivaisuuden voi kuitenkin antaa anteeksi, sillä Ihmeellinen bussi on todella kaunis kirja! Se on tulvillaan upeita maisemia, niin Mahti-Cityssä kuin matkalla Balankaan. Niistä välittyy kiehtova maailma, jossa sodan jäljet näkyvät. Kirja on täynnä mielikuvitusta ruokkivia yksityiskohtia. Henkilöhahmot ovat eläimiä; eläinhahmojen käyttäminen ja tietty piirrostyylin yksityiskohtaisuus tuovat mieleen Mauri Kunnaksen kuvakirjat, mutta maisemamaalaukset ovat jotain, millaista Kunnaksen kirjoissa ei ole nähty.
Ihmeellinen bussi on isoine sivuineen ja 200 sivun mitassaan melkoinen järkäle kuvakirjaksi. Tarina on aika yksinkertainen, mutta kirjan maailma on kiehtova ja ihmebussi yksityiskohtineen viehättää varmasti kaikkia isoista koneista ja kulkupeleistä kiinnostuneita. Tarinassa on mukavaa anarkistista yhteisöllisyyttä, kun sataman asukkaat puhaltavat yhteen hiileen. Kirjan maailma on myös mukavasti vähän kummallinen. Jakob Martin Stridin vuosikausien työ on tuottanut upeaa tulosta.
