Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Heti alkuun täytyy tunnustaa, että Pajtim Statovcin esikoisteos Kissani Jugoslavia hämmensi minua. Teos käsittelee karuja aiheita sisällissodasta rasismiin ja tekee sen vielä varsin realistisesti. Seuraavassa hetkessä tarina kuitenkin äityy yhdeksi karnevaaliksi täynnä kissoja ja käärmeitä. Realistisen tarinan sekaan on ripoteltu liioittelua ja magiikkaakin, mutta ihmeen kaupalla tarinan langat pysyvät kirjoittajan käsissä ja kokonaisuudesta syntyy mainio pieni romaani.

Statovci kertoo rinnakkain kahta tarinaa. Toinen alkaa 1980-luvun alussa Kosovossa, jossa Emine on kasvanut naimaikään ja naitetaankin nopeasti ja perinteitä kunnioittaen. Kulttuuria leimaavat tarkat käyttäytymissäännöt ja tavat, sillä tärkeintä on säilyttää kasvonsa. Statovci kuvaa hienosti nuoren tytön valmistautumista unelmien täyttymykseen eli avioliittoon, joka kuitenkin osoittautuu pettymykseksi jo hääpäivänä.

Toinen tarina kertoo Eminen pojasta Bekimistä nyky-Helsingissä. Vetäytyvän äidin ja despootti-isän nuorin poika tasapainoilee pakolaistaustan ja lapsuuden jättämien traumojen kanssa ja seikkailee samalla homosuhteesta toiseen. Tarinan alussa Bekim ostaa käärmeen merkiksi siitä, että on päässyt yli lapsuutensa peloista, ja tapaa kissan, jota hoitaessaan hän voi yrittää unohtaa itsensä. Kissan hahmo tuo yllättäen mieleen Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan -teoksen Begemot-kissan. Samaa karnevalismia molemmissa. Kissan ja käärmeen tapaukset eivät kuitenkaan pääty hyvin, toisin kuin matka lapsuudenmaisemiin Kosovoon, joka lopulta auttaa Bekimiä päästämään menneestä irti.

Teos tarjoaa yksityiskohtaista tietoa Kosovon albaanien kulttuuriympäristöstä mutta myös niistä syistä, joiden takia Bekimin perhe pakenee Suomeen. Sopeutuminen on vaikeaa, sillä Suomi ei osoittaudu sellaiseksi unelmien maaksi kuin odotettiin. Sukupolvien välinen kuilu on sekin suuri: vanhemmat eivät kotiudu uuteen maahan, mutta lapset oppivat kielen ja irtautuvat hiljalleen vanhempiensa kulttuurista ja elämästä. Parempi kuitenkin pienessä asunnossa kylmässä maassa kuin keskellä sotaa, joka tulvii iltaisin televisiosta olohuoneeseen, vaikka Emineä hävettääkin, että heillä oli mahdollisuus lähteä pakoon. Teos tarjoaa myös pakolaisten näkemyksiä uudesta kotimaastaan eivätkä ne ole vain positiivisia.

Kissani Jugoslavia käsittelee vakavia aiheita, joista ei ole syytä vaieta aikakaudella, jolloin Euroopan taivaalla on jälleen tummia pilviä. Äidin tarina on pojan sinne tänne poukkoilua mielenkiintoisempi ja traagisempikin, mutta kokonaisuutena teos on mainio ja tärkeä pieni lisä kotimaisen kirjallisuuden kentälle.

Heidi V.

Kieleen ja kirjallisuuteen intohimolla suhtautuva Heidi Viherjuuri asuu ja työskentelee tällä hetkellä Saksassa. Innostuu tulevaisuuden klassikoista ja novelleista ja pitää kielitajuaan yllä lukemalla uutta kotimaista proosaa. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *