Heikki Hilamaa ja Seppo Varjus: Kumouksen äänet : Yhdysvaltojen murros ja musiikki 1960‒1984

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

”Tämä on kirja musiikista”, kirjoitetaan Kumouksen äänet -kirjan alkusanoissa. Se on totta, mutta vain jos musiikilla tarkoitetaan peiliä, johon yhteiskunnan suuret mullistukset heijastuvat. Kumouksen äänet –kirjassa toimittajat Heikki Hilamaa ja Seppo Varjus käyvät läpi Yhdysvaltojen lähihistorian suuria kriisejä ja murroksia, joihin musiikki tavalla tai toisella liittyy.

Kommunistivainojen aikaan Yhdysvalloissa vasemmistolaisuus oli uhkarohkeaa. Moni vasemmistolainen laulaja kärsi ja lähti jopa maanpakoon. Sitkeä folk-laulaja Pete Seeger ei lannistunut, vaikka vuosikymmenten aikana häntä solvattiin ja hänet ehdittiin jo unohtaa. Seegerin onneksi ajat ja politiikka muuttuivat, ja hän esiintyi sittemmin presidentti Barack Obaman ensimmäisissä virkaanastujaisissa.

Pehmeä-äänisen Sam Cooken ura oli nousukiidossa. Hän olisi tienannut omaisuuden laulamalla pelkkiä tyhjänpäiväisiä hittejä, mutta kasvava mustien kansalaisoikeusliike innoitti hänet kirjoittamaan komean A Change Is Gonna Come -nimisen laulun. Cooke ei itse ehtinyt nähdä muutosta, sillä hän kuoli oudon tapahtumaketjun jälkeen vuonna 1964.

Bob Dylan on saanut musiikissa lähes jumalan kaltaisen aseman. Hän on ollut arvostettu artisti jo vuosikymmeniä. Hänessä asuu kuitenkin pieni Vastarannan kiiski, joka esittäytyi koko maailmalle viimeistään silloin, kun hän oikutteli Nobelin palkinnon vastaanottamisessa. Hän on osannut yllättää ennenkin: kolme viikkoa John F. Kennedyn murhan jälkeen humalainen Dylan piti puheen, jossa totesi, että näki Kennedyn murhaajassa jotain itsestäänkin. Yleisö palkitsi hänet buuauksilla.

Kumouksen äänet käsittelee muitakin Yhdysvaltojen murrosvaiheiden muusikoita. Se esittelee hyvin Yhdysvaltojen poliittisia muutoksia, ihmisoikeuskysymyksiä ja sukupolvikuohuja. Toimittajien kirjoittama kieli on jouhevaa ja sujuvaa. Kirjan anekdootit ovat niin mielenkiintoisia, että niitä olisi mielellään lukenut enemmänkin. Kumouksen äänet ei silti ole erityisen iloinen kirja: monen suuren tähden, kuten esimerkiksi Sam Cooken ja Marvin Gayen, elämä päättyi varhain. Kumoukset ovat liian harvoin verettömiä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *