Milena Parland ja Alexander Reichstein: Kun kuu nauroi ja muita maassamme kerrottuja satuja

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Olen viime vuosina löytänyt lastenkirjallisuuden. Syynä voi olla se, että tuttavapiiriin syntyneiden lasten myötä ääneen lukeminen ja satukirjat ovat palanneet kovalla volyymilla elämääni. Toisaalta arvostan tutkimuksellisessa mielessä sitä, että lastenkirjat antavat jokaiselle jotakin, ikään katsomatta. Hyvässä tarinassa on monta tasoa, joten se tarjoaa ajateltavaa niin lapsille kuin aikuisillekin, ja jokainen lukija löytää tarinasta sen, mikä omaan ymmärrykseen sopii.

Toisaalta miettisin kyllä hetken, kenelle lukisin Milena Parlandin Kun kuu nauroi –teokseen keräämät sadut tai ainakin osan niistä. Eri kulttuureista ja maailmankolkista peräisin olevat vanhat tarinat ja legendat ovat aivojen syömisineen ja elävältä polttamisineen ajoittain aika hurjaa luettavaa. Opettavaiset kertomukset on sidottu yhteen viehättävällä kehyskertomuksella nyky-Helsingistä. Siinä satujen keräilijä kertoo, mistä on sadut löytänyt ja antaa taustatietoja kulloisenkin tarinan taustasta ja kulttuuripiiristä.

Kotimaisista legendoista kirjaan ovat päässeet Kalevalan Aino ja saamelaisten poronmetsästys. Itselleni ennestään tuttuja kertomuksia ovat myös pyhästä Luciasta sekä viisaasta Esteristä kertovat tarinat kuin myös aasilla ratsastaminen, jossa isä ja poika vaihtavat paikkoja sen mukaan, miten vastaantulevat heidän menoaan kommentoivat. Tämän muistan kuulleeni ala-asteen aamunavauksissa.

Tarinat liikkuvat savanneilta muinaisiin kulttuureihin ja Intiasta jumalten pitoihin taivaissa. Ne eivät ole kovin pitkiä, joten samalla kertaa jaksaa lukea useammankin. Tarinoita värittää Alexander Reichsteinin kuvitus, joka sopii kirjan maailmaan erinomaisesti. Jo kansikuva muistuttaa tuhannen ja yhden tarinoista ja muista eksoottisista maailmoista. Reichstein kertoo kirjan lopussa, että kuvien taustalla ovat eri kulttuureista kerätyt kankaat, joiden päälle kertomusten hahmot on piirretty.

Suosittelen kirjaa kaikille satujen ja folkloren ystäville mutta myös historiasta ja legendoista kiinnostuneille. Osa tarinoista voi pelottaa perheen pienimpiä, mutta niistä saa varmasti aikaan mielenkiintoisia keskusteluja. Teos on hyvä lisä monikulttuuristuvaan Suomeen ja muistutus niistä viisauksista ja vanhojen kulttuuripiirien rikkauksista, joita uudet tulijat kantavat mukanaan.

Heidi V.

Kieleen ja kirjallisuuteen intohimolla suhtautuva Heidi Viherjuuri asuu ja työskentelee tällä hetkellä Saksassa. Innostuu tulevaisuuden klassikoista ja novelleista ja pitää kielitajuaan yllä lukemalla uutta kotimaista proosaa. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *