Anne Kalliola: Meidy on olemas : Karjalazet nuoret Suomes

Meidy on olemas

Osta kirja itsellesi

(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)

Karjalainen kulttuuri ja -identiteetti on viime aikoina kokenut nostetta nuorten ihmisten löytäessä juurensa. Mikään helppo tie se ei ole monelle ollut. Vaikka sukujuuret löytyisivätkin Karjalasta, ei ole mitenkään itsestään selvää, että kulttuuri ja kieli ovat siirtyneet saumattomasti nuorelle sukupolvelle. Suku saattaa suhtautua karjalaisuuteen menneisyytenä, jota on turha sen enempää kaivella. Valtavirtaväestön suhtautuminen ei sekään välttämättä ole mutkatonta, “karjalaisaktivistit” ovat saaneet osakseen paljon kuraa niskaansa, erityisesti somessa.

Anne Kalliolan haastatteluihin perustuva kirja Meidy on olemas : Karjalazet nuoret Suomes esittelee joukon karjalaisia nuoria, jotka kertovat mitä karjalaisuus heille merkitsee. Monet ovat havahtuneet karjalaisuuteen vasta aikuisena, mutta hyvä kysymys on miksi juuri nyt? Aikaisemmin ongelmana oli nimittäin pikemminkin se, että karjalaisuus ei kiinnostanut nuoria. Kalliola pohtii alkusanoissa syitä tähän. Ehkä karjalaisuutta ei ole ennen osattu katsoa nuorten näkökulmasta? Parissakin kirjan puheenvuorossa mainitaan karjalaisuuden ympärillä pyörivä yhdistystoiminta, jolla on ollut vaikeuksia houkutella nuoria pariinsa. Syynä lienee se, että toimintaa pyörittävien vanhempien ihmisten on ollut vaikeaa suunnitella toimintaa, joka vetoaisi nuoriin. Nykyään yhteisön löytyminen tapahtuu kuitenkin luontevasti internetin kautta ja toisensa löytäneet nuoret ovatkin perustaneet omia yhdistyksiä.

Mitä karjalaisuus sitten nykypäivänä on? Tapahtumavastaavana karjalaisten nuorten hallituksessa toimiva Riina Lagerblom pohtii, miten tärkeää olisi, että päästään eteenpäin siitä kuluneesta asetelmasta, että karjalaiset ovat kaikki evakoita ja hekin ovat kaikki kuolleet. Narratiivissa pitäisi päästä seuraavalle tasolle: että kyseessä on elävä etninen ryhmä ja vähemmistö.

Monien nuorten tavoitteena onkin aikanaan siirtää kulttuuria ja kieltä seuraavalla sukupolvelle. Karjalaisuus ei olisi vain jokin muisto menneisyydestä, vaan elävää kulttuuria, jolla olisi myös yhteiskunnan tuki. Joensuussa kasvanut Tuomo Kondie miettii ylipäätään inhimillisen pääoman ja kielten merkitystä. Jos kieliä kuolee, kapenee se pooli, josta voimme saada tietoa, sillä kieltä tutkimalla saa asioista sellaista tietoa, jota ei saa muualta. Karjalan kielen kuolema hävittäisi paitsi karjalaisuuden sellaisenaan niin myös köyhdyttäisi maailmaa. Pitää myös muistaa, että kielelliset oikeudet ovat ihmisoikeuksia, Kondie toteaa.

Entä miksi karjalan kieli jäi niin monessa perheissä pois? Tamperelainen Laura Hirvonen avaa karjalaisten ja suomalaisten välistä juopaa; sota-aikana karjalaisevakkojen kieltä ja kulttuuria pidettiin monin paikoin epäilyttävinä ja venäläisvaikutteiden tahraamina. Ei ollut sosiaalisesti hyväksyttyä puhua karjalaa, kun piti osoittaa olevansa hyvä suomenkielinen suomalainen. Jos lasta kiusataan koulussa äidinkielensä puhumisesta, hän oppii hyvin pian olemaan käyttämättä kieltään, Hirvonen muotoilee.

Se että kansallinen identiteetti nähdään yhä edelleen yksi kansa, yksi kieli
-muotin kautta ei kuitenkaan edusta Suomessakaan mitään historiallista totuutta. Eikä – kuten Hirvonen toteaa – suomalaisuus ja karjalaisuus sulje mitenkään toisiaan pois. Kautta kirjan tuleekin esille toive miten eri kielten puhujia arvostettaisiin tasaveroisesti.

Kirjan esittelemät 18 karjalaista nuorta ympäri Suomea antavat katsauksen siihen mistä nykyisessä karjalaisuuden nousussa on oikein kyse. Henkilökuvien lisäksi kirjasta ei kuitenkaan löydy paljoakaan tietokirjallista sisältöä, joten tämän kirjan yhteyteen voi suositella vaikkapa Hellä Neuvonen-Seppäsen kirjaa Evakkojen perilliset : keitä me olemme, minne me kuulumme.

Kuten sopivaa on, Meidy on olemas on kaksikielinen: rinnakkaistekstit löytyvät sekä karjalaksi että suomeksi. Itseäni tällaiset henkilökuviin keskittyvät kirjat kiinnostavat, joten moitteita ei erityisemmin ole paitsi hyvin pieni tekstin koko, jonka lukeminen varmasti käy rasittavaksi yhtään heikkonäköisemmälle. Mikäli karjalaisvähemmistön nykytilanne kiinnostaa Meidy on olemas on ihan tutustumisen arvoinen kirja.

Titta Lindström

Titta Lindström on graafinen suunnittelija ja kuvittaja, joka haluaa sarjakuvien valloittavan maailman. Siinä sivussa tulee luettua myös kaikenlaista muuta kirjallisuutta, josta tietokirjallisuus erityisesti herättää uteliaisuuden: voi kun olisikin mahdollista tietää kaikesta kaikki! Kaikki vinkit »

Tilaa Kirjavinkit sähköpostiisi

Haluatko saada edellisen viikon kirjavinkit suoraan sähköpostiisi joka maanantai? Tilaa uutiskirjeemme tästä ja liity listan 1 275 tilaajan joukkoon! Jos haluat tietoa uusista vinkeistä nopeammin, tilaa Telegram-kanavamme!

Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt, että lähetämme sinulle sähköpostia ja lisäämme sähköpostiosoitteesi osoiterekisteriimme. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa. Kirjavinkit.fi:n rekisteriseloste.

Aikaisempia kirjavinkkejä

Ladataan lisää luettavaa...