Toni Tuunainen ja Gunnar von Sydow: Olin Ruotsin etsityin rikollinen

Toni Tuunaisen tarinassa on surullisen tuttuja elementtejä: rikkonainen, väkivallan sävyttämä lapsuus, runsas päihteiden käyttö ja päämäärättömyys. Kyseiset tekijät johtivat Tuunaisen tilanteeseen, jossa hän oli hetken Ruotsin etsityin rikollinen. Tuunaisen rikollinen ura alkoi pikkurötöksistä. Helppo raha ja elämäntapa houkuttelivat. Pian Tuun... Lue koko vinkki »

Sirkka-Liisa Ranta: Suomalainen teekirja

Ensimmäinen eurooppalainen kirja, joka tiettävästi mainitsi teen on Giovanni Ramusion vuonna 1550 ilmestynyt kirja, joka kuvaili kitaanien eli kiinalaisten teenjuontitapoja ja teen terveysvaikutuksia. Suomeen teetä saatiin odottaa kuitenkin vielä hetkinen, tänne tee saapui samoihin aikoihin kuin kahvikin, eli 1700-luvun alussa. Vaikka kahvi tunnet... Lue koko vinkki »

Milja Sarkola: Pääomani

Pääomani Iskevä, napakka, ajatuksia herättävä ja viihdyttävä. Milja Sarkolan Pääomani puhuu paljon rahasta, mutta ei jää pelkästään taloudellisen pääoman tasolle. Pääomaahan on muutakin: on sosiaalista, kulttuurista, kielellistä, ammatillista ja niin edelleen ja kaikkia näitä tässä romaanissa pohditaan ja pyöritellään. Jo rahasta puhuminen, ilman että p... Lue koko vinkki »

Elina Pitkäkangas: Hukan perimät

Vampyyreja ja zombeja on nykykirjallisuudessa pilvin pimein. Elina Pitkäkankaan Hukan perimät nostaa esiin ihmissudet. Ensimmäistä kertaa hän ei ole asialla, sillä hän on aikaisemmin julkaissut Kuura-nimisen nuortenkirjasarjan, joka käsitteli ihmissusia yhteiskunnassa. Itse en ole siihen tutustunut, mutta sarja on kerännyt laajasti kehuja. Hukan p... Lue koko vinkki »

Viljami Puustinen: Veljekset Gallén

Elämä kuuluisuuden sisaruksena ei varmaankaan ole aina helppoa. Elämässään menestynyt sisarus saa vanhempien rinnan paisumaan ylpeydestä ja siinä rinnalla on paha puhua niistä omista pienistä saavutuksistaan. Hieman tällainen tilanne oli Axel Gallénin veljellä Uno Gallénilla. Vanhemmasta veljestä piti tulla viulisti mutta ei siitä lopulta tullut y... Lue koko vinkki »

Eeva-Liisa Hynynen ja Pekka Viljanen: Kittilän laki

"Tervetuloa raiskattavaksi tunturiin", tuntematon mies sanoi puhelimessa toimittaja Eeva-Liisa Hynyselle. Hynynen oli kirjoittanut Suomen Kuvalehteen Kittilän kummallisesta kunnallislakisotkusta, ja toimittajan tutkimukset olivat herättäneet erikoisia reaktioita. Tästä ja monesta muusta kertoo Hynysen ja Pekka Viljasen kirjoittama Kittilän laki. Se... Lue koko vinkki »

Merete Mazzarella: Emmekö voisi elää sovussa? : Esseitä ajastamme

Onko utopistista ajatella, että myös me erilaisissa kuplissa elävät suomalaiset voisimme oppia ajattelemaan asioita enemmän "yhtäläisyyksien, yhteisten päämäärien ja keskinäisen riippuvuuden" kannalta? Tämä vaatisi toisenlaista keskustelua kuin nykyinen - median suosima - keskustelu, jossa vastakkaiset mielipiteet törmäävät yhteen, mutta ennen muut... Lue koko vinkki »

Piia Leino: Yliaika

Vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen ministeri Annastiina Kankaanrinta saa alulle prosessin, joka johtaa vuonna 2030 perustuslain muutokseen. Suomen kansalaisuus on voimassa 75-vuotispäivään asti, ja jos henkilö täyttää 76, jälkeläisten oikeus perintöön häviää. Paperittoman elämä ei ole hääviä, ja käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ihmisiä kann... Lue koko vinkki »

Susanna Hynynen ja Dess Terentjeva: Neonkaupunki

Luupoikien välistä työntyi esiin keihäänvarteen kiinnitetty veitsi. Isku tuli niin nopeasti, ettei Vera edes tajunnut sitä, kun terä jo upposi Diman vatsaa. Dima huusi ja heilautti kirvestään luupoikia päin. Slava valitsi uhrinsa ja oli ampumassa, kun lähin luupoika hyppäsi eteenpäin ja tarttui Slavan asetta pitelevään käteen. Dima työnsi itsensä k... Lue koko vinkki »

Timo Kalevi Forss: Unohtumattomia kirjeitä Suomesta

Kirje on yksityisen ja yleisen välinen rajapinta. Se paljastaa jotain, mitä suuremmalle yleisölle kirjoitettu teksti ei välttämättä kerro. Kirjeet ovat usein henkilökohtaisia, ja ne on kirjoitettu vastaanottajilleen. Tästä syystä ne heijastavat todellisuutta aivan eri näkökulmasta kuin virallinen historiankirjoitus. Meille on kaikille kerrottu kir... Lue koko vinkki »

Laura Lähteenmäki: Sitten alkoi sade

Totta kai ihmisten pitää vaihtua elämässä. Jos jokainen vuosien varrella tavattu ihminen roikkuisi edelleen mukana, heitä olisi yksinkertaisesti liikaa. On siis oikein, että lapset kasvavat ja ihmiset vaihtuvat; joku jää, toinen tulee, kolmas unohtuu ja neljäs kuolee. Aina se ei vain kierry itselle sopivana aikana, itselle parhaassa järjestyksessä.... Lue koko vinkki »

Leena-Kaisa Laakso: Puutalotarinoita

Tämä kirja, Puutalotarinoita, on niin ihana, että jo pelkästään kuullessani siitä, olin aivan innoissani, että nyt on kiva kirja. Enkä pettynyt. Leena-Kaisa Laakso kertoo kahdentoista puutalon tarinan sanoin ja kuvin. Lukija pääsee ikään kuin hänen mukanaan vierailuille toinen toistaan mukavampiin taloihin ja samalla saa tutustua talojen asukkai... Lue koko vinkki »

Kari Lumikero: Uutismies

”Millainen onni minulla on käynyt”, Kari Lumikero toteaa. Lumikero on tunnettu toimittaja, joka on kiertänyt maailmaa raportoidakseen meille uutisista. Hänen elämäkertansa Uutismies on vakavista aiheistaan huolimatta positiivinen ja hyväntuulinen. Kari Lumikero työskenteli radiotoimittajana Ruotsissa viisitoista vuotta, jonka jälkeen hän siirtyi... Lue koko vinkki »

Nuppu Koivisto: Sähkövaloa, shampanjaa ja Wiener Damenkapelle

"Kun pohjoisnapa vihdoin löydetään, siellä varmasti soittaa naisorkesteri jo valmiiksi." Olen aina ajatellut asian suurin piirtein näin: musiikin historia on paljolti miesten historiaa. Yksittäisiä naismuusikoita ja esiintyjiä on toki vilahdellut historiassa aina silloin tällöin, mutta he ovat olleet poikkeuksia, musiikillisia ilmiöitä ja muotia o... Lue koko vinkki »

Laura Haapamäki ja Raili Mikkanen: Suomen lasten aarrelaivat

Tuntuu hassulta ajatella, että Suomen vesiltä voisi löytyä niin sanottuja aarrelaivoja; ne yhdistää pikemminkin Karibian turkoosinkirkkaisiin vesiin, jos jonnekin. Itse asiassa Suomi – ja Itämeren alue yleensä – on kuitenkin mitä parhain paikka hylkylöydöille. Itämeren vähäsuolainen ja viileä vesi pitää nimittäin siitä huolen, että täältä ei löydy ... Lue koko vinkki »

Kai Häggman, Teemu Keskisarja, Markku Kuisma ja muut: 1939

Nootit eivät tökkineet Neuvostoliiton telaketjuissa, mutta kouriintuntuvia esteitä oli edessä yllättävän paljon. Päämäärä oli järkeenkäypä, tulokset järjettömiä. Paraatimarssi kangerteli viimeistään joulukuun puolivälissä. Riemuitsevia työläisjoukkoja ei näkynyt missään. Tulikin tuliset ja jäätävät paikat. Ja sitten kaikki meni metsään ja päin jääh... Lue koko vinkki »

Camilla Granbacka: Taide ja tunteet : Sigrid Schaumanin elämä

Sigrid Schauman (1877-1979) eli poikkeuksellisen pitkän elämän ja hänen vaikutuksensa Suomen taidekentällä ei aikanaan ollut vähäinen sekään. Joskus jopa pohjoismaiden Cézanneksi kutsuttu modernisti ja taiteen uudistaja on kuitenkin jäänyt sikäli omituiseen paitsioon, että ennen tätä hänen tuotannostaan ei ole julkaistu mitään kattavaa esitystä. Ca... Lue koko vinkki »

Laura Kosonen: Suomi synnytti : Kätilöiden kertomaa

Suomi synnytti Kätilöopiston sairaala (1960–2017) oli Suomen suurin synnytyssairaala ja opetussairaala, jossa on koulutettu kätilöitä vuosikymmeniä. 57 vuoden aikana Kättärillä syntyi yli 300 000 vauvaa. Suomi synnytti on Kätilöopiston historiikki, mutta kertoo siinä sivussa laajemminkin suomalaisen sairaalasynnyttämisen historian 1950-luvulta eteenpäin. Se on... Lue koko vinkki »