Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Hanni Maulan esikoisteos Vintagea ja veritekoja aloittaa uuden Helvi Helve tutkii -dekkarisarjan. Minulla kesti hetken lämmetä suorasukaiselle eläkeläiskirjastonhoitajalle, mutta hyvä tyyppi hän lopulta on. Odotan seuraavan osan koiranpentuja jo varsin toiveikkaana.
Hauholla, hämäläisissä maalaismaisemissa, keskeinen rikosten ratkojakopla koostuu Helvin ja puudelimussukan lisäksi sympaattisesta mutta salaperäisestä Hannusta, joka pyörittää kyläkauppaa talvet yksinään (varaa viereesi muutamat munkkikahvit, kun luet!) sekä Riitasta, joka on siirtynyt sisustustoimittajan työstä kunnostamaan vanhaa hirsipytinkiä perinnerakentamista kunnioittavin keinoin. Insinöörimies Juha pysyy tyytyväisempänä, kun pääsee päivittäin rautakauppakierrokselleen. Vapaa-aika ei ole häntä varten, paitsi vaimon milloin mistäkin syystä kattamat juhlat.
Jos antiikki yhtään kiinnostaa, aitojen ja väärennettyjen klassikkovalaisimien vaiheet ruokkivat lukuhalua. Keräilytietoa ei ole kuitenkaan liiaksi asti, jos muut kuin papukaijakannut tai metallista muotoillut valaisimet ovat harrasteenasi. Millainenhan muuten olisi luovaksi tietokirjaksi kirjoitettu dekkari?
En tajunnutkaan, yhdenlainen hullu kissanainen kun olen, että mussukaksi ja muilla hellittelynimillä miltei läpi koko kirjan kulkevan pikkukoiran nimi ei ensin tule ilmi. Minä tulkitsin mussukoinnin luontevaksi lepertelyksi. Niinpä lukija saa herkun luvussa 44.
Hannun humisevissa korvissa kilahtaa tuonelan portinvartijan kello. Hän kääntää katseensa suoraan Tuplalihan haaleansinisiin silmiin, joiden tuijotus äkkiä herpaantuu.
”Nemesis, puskii!”
Se kohtalon kilahdus olikin kello kyläkaupan ovessa.
Pieni valkoinen pallo iskeytyy jättiläismäisen hahmon kimppuun kuin pehmeä torpedo.
Loppu hyvin, kaikki hyvin, kuten kunnon tarinassa kuuluu. Langanpäitä jää sopivasti irralleen odottamaan seuraavan osan kudelmaa.
Pidin hyvin rakennetuista henkilöhahmoista ja siitä, miten keskenään erilaiset ihmiset muodostivat tiiviin poppoon.
