Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Konradilla ei mene hyvin. Hän on työtön toimittaja ja kohta myös rahaton, säästöt on syöty ja juotu. Vanhat traumat pyrkivät pintaan eikä elämä tunnu elämisen arvoiselta. Kun hänelle ilmoitetaan, että hänen adoptiovanhempansa on murhattu, hänen on palattava takaisin lapsuutensa maisemiin Skooneen. Sinne, mistä hän lähti 17-vuotiaana merille. Tomelillassa hän alkaa murhan lisäksi miettiä, mitä tapahtui hänen äidilleen Agnesille. Poikana hänellä oli vain mielikuva, että äiti katosi ja jätti hänet. Mikä on totuus?
Järkytys on melkoinen, kun Konrad kuulee häntä epäiltävän adoptiovanhempien murhasta; joku on ilmoittanut nähneensä hänet kaupungissa tuolloin. Ilmiselvä valhe, mutta miten todistaa se poliisille? Lisäksi pariskunta oli voittanut lotossa ja perintökin olisi melkoinen, joten epäily on melko vahva. Ainakin siihen asti, kunnes eräs yksinasuja ampuu kaksi ulkomaalaisperäistä murtovarasta ovelleen. Todisteiden mukaan nämä olisivat myös murhan takana. Kaikki ei nyt sovi yhteen – ei Konradin eikä ehkä kaikkien muidenkaan mielestä.
Miksi kaikki sitten ovat hiljaa eivätkä halua muistella menneitä? Miksi entinen poliisikin vain heittää omalaatuisia kommentteja äidistä? Miksi adoptioveli on edelleen niin raaka ja karkea? Voiko dementikon muistoihin menneisyydestä luottaa? Entä homoseksuaalin, erikoisen harrastelijatutkijan selvityksiin? Kysymyksiä, joita Konrad pohtii öisin ja jopa unissaan. Hän muistaa pätkiä, tapahtumia, asioita lapsuudestaan. Hän alkaa myös kulkea ympäri kaupunkia kysellen asioita ja etsien faktoja. Oliko äiti tosiaan prostituoitu, kuten joku on väittänyt? Miksi hän jätti poikansa? Mikä oli outo numerosarja äidin käsivarressa? Vastaukset löytyvät hyvin rumien ja ankeidenkin asioiden takaa pikkuhiljaa ja lopulta myös Konrad sekä hänen äitinsä saavat rauhan.
Menneisyyden hinta on tekijänsä esikoisteos, joka on lähinnä psykologista jännityskirjallisuutta. Tunnelma on ahdistava ja Ystadin kaupunki saa jälleen kokea kummia. Aivan – jälleen Ystad – mutta onneksi kirjassa osataan heittää tähän huumoria mukaan ja tilanne pelastuu kummasti vinoilemalla Wallanderista inhottavan poliisipäällikön toimiessa esimiehenä.
Kaikkiaan kohtalainen jännäri, jossa kosketellaan myös paljon lapsuuden vaikutusta ihmisen psyykeen ja käyttäytymiseen. Voiko joku olla synnynnäisesti paha? Ehkäpä, vai ovatko olosuhteet vain toisille olleet aina liian rankat kestää. Kaikille jännäreiden ja poliisiromaanien ystäville uusi tuttavuus. Tällä kirjalla Olle Lönnaeus voitti Ruotsin Dekkariakatemian esikoiskirjapalkinnon 2009.