Ann Cleeves: Merilokki

Osta kirja itsellesi

Tuhti, turski ja topakka Vera Stanhope on taas asialla! Kuten sarjan aiemmissakin kirjoissa, hänet kuvataan lukijalle usein ensimmäiseksi jonkun vieraan ihmisen silmin, ja tämä näkee omituiseen kukkakuvioiseen leninkiin ja muodottomaan takkiin pukeutuneen huomattavan lihavan naisen järkevine kenkineen. Mutta tämän eloisat ruskeat nappisilmät antavat ymmärtää, että arkisen habituksen takana on jotain aivan muuta.

Tällä kertaa kirja alkaa vankilavierailulla: entinen poliisi John Brace on joutunut lain väärälle puolelle ja istuu tuomiotaan vanhana ja MS-tautisena muttei suinkaan älyään menettäneenä: hän lupaa kertoa Veralle varmaa tietoa muinaisesta katoamistapauksesta, kunhan tämä sitten katsoisi vähän hänen yksinhuoltajatyttärensä asioita. Vera ottaa tietysti vinkistä vaarin, ja niin rannikon kätköistä löytyykin ei vain yksi vaan kaksi luurankoa. Toinen on melko helppo tunnistaa Robbie Marshalliksi, Bracen tarkoittamaksi kadonneeksi, mutta kuka on toinen? Ja mitä ihmettä heille on tapahtunut? Johtolankoja seuratessaan Veran on pakko kohdata omaakin menneisyyttään, sillä Robbie ja John olivat hänen isänsä ystäviä, tuon linnunmunia vohkivan vanhan kelmin. Nämä miehet muodostivat erikoislaatuisen Neljän seuran, mukana vielä Proffana tunnettu jäsen. Jostain syystä kaikki langat näyttävät lopuksi johtavan Merilokkiin, entisten aikojen suosittuun yökerhoon.

Kirjan rikosjuoni on hyvin mielenkiintoinen ja selkeästi kerrottu, mutta silti jännittävä ihan loppusivuille asti. Cleeves osaa taitavasti kuvata henkilöitään lämpimällä huumorilla – Joeta, joka on periaatteessa kunnon aviomies ja isä, mutta joka nääntyy lapsilaumansa vaatimusten alla; Hollya, joka on loistavan älykäs poliisi mutta ei nörttimäisyydessään kertakaikkiaan jaksa kiinnostua ihmisistä. Ja sitten tietysti itse Vera, joka on älykäs ja intuitiivinen rikosten ratkaisija, mutta itse asiassa kovin ihastunut kuuntelemaan omaa ääntään – hänen yksinäinen kotielämänsä kun ei paljon kuuntelijoita suo. Ja vähintään henkilöiden veroinen tekijä kirjoissa on alueen luonto, sen iänikuinen kosteus, meren ja tuulen tuoksut.

Oikein suositeltavaa jännitystä, brittiperinnettä parhaimmillaan.

Tuija

Olen Tuija ja olen suhtautunut intohimoisesti kirjoihin ja lukemiseen jo yli 50 vuoden ajan. Myös työni on kirjojen parissa puurtamista, sillä toimin tietopalveluneuvojana Tampereen yliopiston kirjastossa. Luen mieluiten kaikkea laatukirjallisuutta dekkareita ja tyttökirjoja unohtamatta. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.