Anni ja Akseli -sarjan kolmannessa osassa tutustutaan tekoälyn maailmaan. Sisarukset ihmettelevät, kun robotti-imuri alkaa sekoilla, opettajalta tulee aivan älyttömiä kotitehtäviä, liikennevalot ovat arvaamattomia ja sääennuste lupaa toukokuussa pakkasta.
Kun lapset tutkivat asiaa, kaikkeen tuntuu liittyvän laitteita kontrolloiva tekoäly. Aikuiset eivät tunnu välittävän, ainakaan tarpeeksi, ja isäkin arvelee päiväunet nukuttuaan että ohjelmistopäivitys kyllä korjaa homman ja muutenkin vika lienee käyttäjässä. Lapset päätyvät kaikkia tekoälyjä ohjaavaan datakeskukseen, jossa kaikki ongelmat saadaan ratkaistua, kun lapset keksivät, että tekoälylle pitää opettaa empatiaa ja ymmärrystä ihmisiä kohtaan.
Suhtautumiseni tähän kirjaan on vähän ristiriitainen. Erilaisista tekoälyistä on ehdottomasti tarpeen saada lisää helppotajuista tietoa, koska useimmat ihmiset – niin aikuiset kuin lapset – eivät oikeastaan ymmärrä, mistä tekoälyissä on kyse. En vain ole varma, miten paljon Mitä tekoäly tekee? tässä auttaa. Kirjassa on ilmeisesti sarjan formaattiin kuuluvia Voltti-koiran tietoiskuja, joissa keskitytään faktatietoihin, ja niissä on kyllä hyvää tietoa, mutta esimerkiksi tekoälyn ympäristövaikutukset ohitetaan todella kepeästi.
Datakeskusten rakentamiseen liittyvät ongelmat eivät todellakaan ratkea sillä, että datakeskukset rakennetaan vanhoihin tehtaisiin, jotta luonto pääsee vähemmällä, kun metsää ei tarvitse kaataa. Tällainen ongelmien lakaiseminen maton alle tuntuu jopa vähän loukkaavalta. No, sanotaanhan tässä että ”Kun tekee puhelimella hauskoja juttuja, ei aina tule ajatelleeksi, että se vaikuttaa luontoonkin” ja puhutaan sähkönkulutuksesta ja metalleista, mutta sähkönkulutuksen massiivisuudelle olisi voinut antaa jotain mittakaavaa.
Vähän siis koin, että oikea tieto tekoälyn toiminnasta jää tässä kirjassa höpsön ja mielikuvituksellisen tarinan jalkoihin. Meneekö lukijalta sekaisin, mikä on tarinaa ja mielikuvitusta ja mikä todellista tietoa? Ehkä aliarvioin lukijoita ja ero on selkeä, mutta tekoäly jos mikä on aihe, josta tarvittaisiin selkeää tietoa. Kuvituspuoli kuitenkin toimii, kirjassa on tarinan seuraksi ihan oikeaakin tietoa asiasta ja eikä aiheesta ole suomenkielisiä lastenkirjoja kuin noin kaksi, joten näistä syistä annan tälle kirjalle varovaisen suosituksen.








