Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Myrsky tuhoaa koko pariskunnan omistaman metsän – lähes ainoan omaisuuden tällä hetkellä. Ann on opettajana, mutta Johan työtön puuseppä. Myrsky on pahin vuosikausiin ja se tuhoaa paljon muutakin. Oikeastaan koko perheen sekä tulevaisuudenkin, ainakin henkisesti ja hetkellisesti. Elämä nakkelee pieniä ihmisiä miten tahtoo, heillä ei ole suurta merkitystä eikä suuntaa.
Myrskyn laannuttua 10-vuotias perheen poika Andreas lähtee tarkistamaan rakentamansa majan kohtaloa. Kukaan ei huomaa tämän lähtöä ja kun he illan lähestyessä etsivät häntä, he löytävät pojan tajuttomana. Andreas on lyönyt päänsä ja vajonnut pitkäaikaiseen koomaan. Sittemmin hän makaa sairaalassa ja vanhemmat käyvät vierailuilla tämän tästä. Äiti yrittää jumppauttaa jo surkastuneita lihaksia ja puhua jatkuvasti jostakin, isä taas tuntee itsensä avuttomaksi ja jotenkin syylliseksi.
Koko kesän ajan pariskunta käy läpi omia muistojaan sekä yksin että keskenään, usein riidellen ja sähähdellen toisilleen. Ann loukkaantuu herkästi kaikesta, joka vähänkin viittaa Andreakseen tai tämän mahdolliseen menehtymiseen. Jopa tutun papin vierailu saa hänet lähes sortumisen partaalle. Johan puolestaan pyöräilee itsensä uuvuksiin asti, suunnittelee hiljaksiin alkoholin käytön aloittamista uudelleen sekä miettii ansaitsemismahdollisuuksia pienessä kylässä sekä elättelee vähän hullujakin haaveita. Ja koko ajan Andreas makaa hiljaa karussa huoneessaan…
Kirja on täynnä surua, hiljaista vimmaa ja vastustusta vääjäämätöntä kohtaan. Voiko elämä ikinä jatkua, jos pahin mahdollinen toteutuu? Kuitenkin syksyn loppuessa alkaa myös pahin kärsimys loppua. Suru ei ehkä lopu koskaan, tapahtui sitten mitä tahansa.
Edwardssonin kirjoissa on aina ollut hieman synkkä pohjavire. Tämä romaani ei kuitenkaan jätä lopullista, toivotonta vaikutelmaa. Se antaa pirskahduksen elämän monista mahdollisuuksista, monellakin eri tavalla. Elämä jatkuu, sen on jatkuttava. Pikkukylän asukkaiden karu myötätunto ja tuki sekä huomionosoitukset tuovat outoa lämpöä pariskunnankin väleihin. Harvaan asutun seudun jäyhienkin miesten liikutus on käsinkosketeltavaa. Suosittelen, tämä on pienimuotoinen kirja, joka liikkuu pienen kyläyhteisön ja perheen ajatusten, toivon, haaveiden, unien ja unelmien parissa, mutta antaa kuvan paljonkin laajemmista yhteyksistä. Kirjailijalta jälleen erinomainen romaani.